Atrofia
solujen pienentyminen / From Wikipedia, the free encyclopedia
Atrofia (myös atropia) tarkoittaa solun koon pienenemistä sen rakenneosien vähenemisen seurauksena. Atrofioituvassa solussa rakenneproteiinien hajotus on nopeampaa kuin niiden synteesi. Elimen tasolla atrofialla voidaan tarkoittaa myös kudoksen tai elimen surkastumista, joka saattaa johtua solujen pienenemisen ohella niiden määrän vähenemisestä. Atrofian vastakohta on hypertrofia.
Atrofian taustalla on solujen pyrkimys sopeutua muuttuneisiin ympäristöolosuhteisiin ja säilyä hengissä. Atrofian mahdollisia aiheuttajia ovat solun vähentynyt aktiivisuus, hermotuksen heikentyminen, verenkierron tai ravintoaineiden riittämättömyys, hormonitoiminnan muutos ja lisääntynyt paine kudoksessa. Elimen atrofiaa voi aiheuttaa myös vanhenemiseen liittyvä lisääntynyt apoptoosi.
Atrofia voidaan jakaa kehon normaaliin toimintaan ja homeostaasin ylläpitoon kuuluvaan fysiologiseen atrofiaan sekä tautiprosesseihin liittyvään patologiseen atrofiaan. Fysiologiseen atrofiaan kuuluvat esimerkiksi kateenkorvan pieneneminen puberteetin jälkeen ja ikääntymiseen liittyvä yleinen lihasten ja sisäelinten surkastuminen.