Béla Kun
From Wikipedia, the free encyclopedia
Béla Kun (alk. Bela Kohn, 20. helmikuuta 1886 Szilágycseh (nyk. Cehu Silvaniei) – 29. elokuuta 1938 Moskova) oli Unkarin kommunistisen puolueen johtaja lyhyen aikaa vuonna 1919.[1] Hän muodosti hallituksen yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa, ja 21. maaliskuuta julistettiin Unkarin neuvostotasavalta, jonka johtajaksi Béla Kun tuli. Tällöin perustettiin köyhälistön diktatuuri, joka seurasi venäläistä vallankumousta. Kun halusi kansallistaa kaiken maaomaisuuden, mikä vähensi suuresti hänen kannatustaan.
Béla Kun | |
---|---|
Béla Kun. Kuva vuodelta 1923. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. helmikuuta 1886 Szilágycseh (nyk. Cehu Silvaniei) |
Kuollut | 29. elokuuta 1938 (52 vuotta) Moskova |
Infobox OK |
Elokuussa 1919 neuvostotasavalta luhistui ja Béla Kun pakeni Neuvosto-Venäjälle. Vuodesta 1921 lähtien hän toimi Kominternin johdossa ja vuodesta 1928 sen toimeenpanevan komitean jäsenenä. Vuonna 1937 Béla Kun erotettiin kaikista tehtävistään kommunistisessa liikkeessä, vangittiin ja pantiin syytteeseen osallistumisesta salaliittoon Stalinin murhaamiseksi. Hänet tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin Stalinin määräyksestä.
Béla Kunin nimi oli esillä myös Nikolai Buharinia vastaan vuonna 1938 käydyssä oikeudenkäynnissä, jossa virallinen syyttäjä Andrei Vyšinski väitti hänen suunnitelleen Buharinin kanssa Stalinin murhaamista. Béla Kun ei itse ollut läsnä tässä oikeudenkäynnissä, ja Arvo Tuominen onkin arvellut, että Béla Kun oli jo siihen mennessä teloitettu, ”sillä muuten hänet olisi tuotu tähän istuntoon joko todistajaksi tai tuomittavaksi”.