Islamilaiset pyhäpäivät
From Wikipedia, the free encyclopedia
Islamilaiset pyhäpäivät ovat islaminuskoon kuuluvia vuosittaisia merkkipäiviä. Muslimien kaksi tärkeintä vuosittaista rituaalia ovat kuukauden kestävä paasto (ramadan) ja vuosittainen pyhiinvaellus Mekkaan (hadž). Molemmat päättyvät kolmipäiväiseen juhlaan. Ramadan -paastoon liittyvää juhlaa id al-fitr vietetään heti paastokuukauden jälkeen šawwal-kuun alussa. Pyhiinvaellukseen liittyvää uhrijuhlaa id al-adha vietetään dhu-l-hijja -kuun kymmenennestä päivästä alkaen, jolloin suuri pyhiinvaellus päättyy.[1] Useimmat muslimit osallistuvat ramadan -paastoon, mutta vain harvat maailman lähes kahdesta miljardista muslimista käyvät koskaan Mekassa. Juhlat kuuluvat silti kaikille siitä riippumatta, onko henkilö osallistunut niitä edeltäviin rituaaleihin. Šiialaiset, joita on noin kymmenen prosenttia muslimeista, juhlivat myös näitä kahta tapahtumaa, mutta heille tärkein vuosijuhla on ašura. Myös islaminuskossa enemmistösuuntausta edustavat sunnit viettävät sitä, mutta vähäisemmin menoin, kuten paastoamalla.
Muita islamilaisia juhlapäiviä ovat profeetta Muhammedin syntymäpäivä eli mawlid (rabi -kuun 12. päivä) ja suufilaisten pyhimysten syntymäpäivät, mutta niitä ei vietetä kaikkialla.[2] Perjantai on muslimeille viikon pyhin päivä, mutta se ei ole vapaapäivä. Muslimit käyttävät islamilaista kuukalenteria, jossa vuosi on yksitoista päivää lyhyempi kuin aurinkokalenterissa. Tämän takia islamilaiset pyhäpäivät eivät pysy paikoillaan vaan kiertävät vähitellen koko aurinkovuoden ympäri.[3]