Ródos
Kreikan saari / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ródos[3] (kreik. Ρόδος, [ˈro̞ðo̞s]; ital. Rodi; ladinoksi Rodi, Rodes; osmaniksi ردوس, Rodos), antiikin Rhodos (m.kreik. Ῥόδος, lat. Rhodus), on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään. Se on Dodekanesian saarista suurin ja sijaitsee Egeanmeren kaakkoisosassa Välimeressä. Saaren pinta-ala on 1 401 neliökilometriä ja asukasluku oli 115 490 vuonna 2011. Hallinnollisesti saari kuuluu Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[2] Saaren pääkaupunki on Ródoksen kaupunki.
Ρόδος
Sijainti | |
---|---|
Saariryhmä | |
Merialue | |
Korkein kohta | |
Pinta-ala |
Asukasluku |
115 490[2] |
---|---|
Suurin kaupunki | |
Asutuskeskukset | |
Kieli |
Ródoksen ensimmäisistä asukkaista, Vähästä-Aasiasta tulleesta primitiivisestä kansasta, ei tiedetä paljoakaan.[4] Kaarialaisia ja foinikialaisia saapui saarelle pronssikaudella vuosina 2500–1500 eaa.[4] Doorilaiset saapuivat saarelle noin vuonna 1100 eaa. ja perustivat Ialysoksen, Kameiroksen ja Lindoksen kaupungit.[5] Ródoksen kaupunki perustettiin 400-luvulla eaa.[5] Ródos joutui liittoutumaan Rooman kanssa vuonna 164 eaa.[6] ja osaksi Bysanttia saari tuli vuonna 395.[7] Johanniittain ritarikunta asettui saarelle vuonna 1309.[8] Osmanien valtakunta valloitti saaren johanniitoilta vuonna 1522.[9] Italia valloitti Ródoksen vuonna 1912[8] ja vuonna 1943 Saksa valloitti saaren.[10] Yhdistynyt kuningaskunta vapautti Ródoksen Saksan hallinnasta vuonna 1945 ja Kreikkaan saari liitettiin vuonna 1947.[10][9]
Antiikin aikana saari tunnettiin maailman seitsemän ihmeen joukkoon kuuluneesta Rhodoksen kolossista, suuresta auringonjumala Heliosta esittäneestä patsaasta, joka valmistui noin vuonna 290 eaa. ja tuhoutui maanjäristyksessä alle 70 vuotta pystyttämisensä jälkeen.[6][11]
Noin 80 prosenttia saaren asukkaista saa elantonsa joko suorasti tai epäsuorasti matkailusta,[12] ja matkailu on tuonut runsaasti vaurautta saarelle.[13]