Selkärankaiset
selkäjänteisten alajakso / From Wikipedia, the free encyclopedia
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot. Selkärankaisia on löydetty tähän mennessä yli 69 000 lajia. Niihin kuuluvat leuattomat ja leualliset selkärankaiset, joihin puolestaan kuuluvat rustokalat (hait, rauskut ja koppapäiset) sekä luukalat (viuhkaeväiset ja varsieväiset). Kladistisesti varsieväisiin luetaan myös tetrapodit, joka sisältää sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät.
Selkärankaiset | |
---|---|
Viisi eri selkärankaista lajia: tulisalamanteri (Amphibia), suistokrokotiili (Reptilia), kypäräkasuaari (Aves), tummajättiläishyppypäästäinen (Mammalia) ja möhkäkala (Actinopterygii). |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: |
Selkärankaiset Vertebrata Cuvier 1812 |
Synonyymit | |
|
|
Ryhmät | |
|
|
Katso myös | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Selkärankaisten koko vaihtelee Paedophryne amauensis -sammakkolajista (7 millimetriä) sinivalaaseen (33 metriä ja yli 170 tonnia) ja sukupuuttoon kuolleeseen Argentinosaurukseen (noin 35–40 metriä ja 80–100 tonnia). Selkärankaiset muodostavat vain 3 prosenttia koko eläinkunnastaselvennä; muut ovat selkärangattomia, joilla ei ole sisäistä tukirankaa.
Selkärankaiset sisältävät myös viiksiympyräsuiset, joilla ei kuitenkaan ole selkärankaa, eikä juuri muutakaan luustontapaista, kun taas niiden lähimmillä sukulaisilla, nahkiaisilla, on selkäranka. Viiksiympyräsuisilla on kuitenkin alkeellinen rustosta koostuva kallo. Tästä syystä selkärankaisia kutsutaan joskus nimellä ”Craniata”.