Tutkimusmatkat pohjoisnavalle
From Wikipedia, the free encyclopedia
Tutkimusmatkat pohjoisnavalle ovat tutkimusretkiä kohti pohjoisnapaa. 1700-luvulla yritettiin pohjoisnavalle purjehtia laivoilla, koska meren uskottiin olevan avoinna navalle asti. Esitettiin myös arvioita, että navalla olisi manner. Pohjoisnavalla on kuitenkin enemmän tai vähemmän yhtenäistä lauttajäätä, joka liikehtiessään murskaa olosuhteisiin soveltumattomat laivat. Lisäksi pelkkä jäihin juuttuminen saattoi laivan merivirtojen kuljettamaksi.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: kurjaa suomea; muutenkin olisi rakenteellista korjattavaa ja lähteitä kaivattaisiin tekstiin, paikoitellen liian luettelomainen |
1800-luvulla siirryttiin Pohjoisnavan valloituksessa koiravaljakoihin. Tällöin oli jo käynnissä eräänlainen kilpajuoksu siitä, kuka onnistuisi pääsemään ensimmäisenä pohjoisnavalle. Monia retkikuntia lähti kohti napaa, monet eivät palanneet hengissä ja monet selvisivät vain hädin tuskin. Retkeilijöitä vastassa oli pakkanen, jääröykkiöt, äkisti avautuvat jäärailot ja pettävä jää sekä kyvyttömyys kuljettaa riittävästi varusteita mukana satojen kilometrien pituista matkaa varten. Merivirta kuljetti monesti jäätä yllättävän nopeasti ja vaikeutti osaltaan matkaa.
1800-luvun lopulla Fridtjof Nansen yhdisti aikaisempien naparetkien tekniikat ja rakennutti erikoisvahvan Fram-laivan, joka ajelehti pitkään jäissä. Sitten Nansen lähti koirarekien avulla kohti pohjoisnapaa, muttei päässyt sinne. Nansen ja Johansen selvisivät hengissä kylmästä napayöstä ja tämän jälkeisestä vaelluksesta. Vuonna 1897 ruotsalainen Salomon August Andrée yritti pohjoisnavalle ilmapallolla, mutta ilmapallo vajosi jään tasolle pian lähdön jälkeen, ja Andrée miehineen kuoli rekiretken jälkeen Huippuvuorten lähellä, luultavasti jääkarhun hyökkäykseen tai myrkytykseen. Vuonna 1908 amerikkalainen Robert Peary väitti käyneensä pohjoisnavalla, mutta tätä on jälkikäteen laajalti epäilty. 1920-luvulla ilmalaivat ja lentokoneet lensivät pohjoisnavan yli, ensimmäisenä Roald Amundsen Norge-ilmalaivallaan.
On kiistelty siitä, kuka kävi ensimmäisenä pohjoisnavalla. Ensimmäinen täysin varmasti pohjoisnavalla käynyt retkikunta oli Pavel Kononovitš Senkon lentokoneella vuonna 1948 kulkenut retkikunta, joka mittasi sijaintinsa tarkasti. Vuonna 1968 Ralph Plaisted vaelsi lumikiitäjällä pohjoisnavalle jäätä pitkin, ja 1969 Wally Herbert vaelsi koiravaljakolla ensi kertaa todistetusti pohjoisnavalle. Suomalaisryhmä hiihti pohjoisnavalle vuonna 1984. 90-luvulla pohjoisnaparetkistä tuli rikkaiden seikkailijoiden huvia, ja muutama yritys järjestää nykyään huoltopalveluja kaupallisille matkoille.