erottaa

Finnish

Etymology

erota +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈerotːɑːˣ/, [ˈe̞ro̞t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -erotːɑː
• Syllabification^(key): e‧rot‧taa
• Hyphenation^(key): erot‧taa

Verb

erottaa

1. (transitive) to separate, part, divide
2. (transitive) to fire, dismiss [with elative ‘from’] (to relieve of a duty)
3. (transitive) to expel [with elative ‘from’] (to terminate the membership of)

   Hänet erotettiin järjestöstä.

   He was expelled from the organisation.

4. (transitive) to tell apart, differentiate, distinguish (often with toisistaan (“from each other”))
5. (intransitive) to tell, make out, discern, spot, notice

   En pysty erottamaan, mitä hän sanoo.

   I can't tell what (s)he's saying.

Conjugation

Inflection of erottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erotan	en erota	1st sing.	olen erottanut	en ole erottanut
2nd sing.		erotat	et erota	2nd sing.	olet erottanut	et ole erottanut
3rd sing.		erottaa	ei erota	3rd sing.	on erottanut	ei ole erottanut
1st plur.		erotamme	emme erota	1st plur.	olemme erottaneet	emme ole erottaneet
2nd plur.		erotatte	ette erota	2nd plur.	olette erottaneet	ette ole erottaneet
3rd plur.		erottavat	eivät erota	3rd plur.	ovat erottaneet	eivät ole erottaneet
passive		erotetaan	ei eroteta	passive	on erotettu	ei ole erotettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erotin	en erottanut	1st sing.	olin erottanut	en ollut erottanut
2nd sing.		erotit	et erottanut	2nd sing.	olit erottanut	et ollut erottanut
3rd sing.		erotti	ei erottanut	3rd sing.	oli erottanut	ei ollut erottanut
1st plur.		erotimme	emme erottaneet	1st plur.	olimme erottaneet	emme olleet erottaneet
2nd plur.		erotitte	ette erottaneet	2nd plur.	olitte erottaneet	ette olleet erottaneet
3rd plur.		erottivat	eivät erottaneet	3rd plur.	olivat erottaneet	eivät olleet erottaneet
passive		erotettiin	ei erotettu	passive	oli erotettu	ei ollut erotettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erottaisin	en erottaisi	1st sing.	olisin erottanut	en olisi erottanut
2nd sing.		erottaisit	et erottaisi	2nd sing.	olisit erottanut	et olisi erottanut
3rd sing.		erottaisi	ei erottaisi	3rd sing.	olisi erottanut	ei olisi erottanut
1st plur.		erottaisimme	emme erottaisi	1st plur.	olisimme erottaneet	emme olisi erottaneet
2nd plur.		erottaisitte	ette erottaisi	2nd plur.	olisitte erottaneet	ette olisi erottaneet
3rd plur.		erottaisivat	eivät erottaisi	3rd plur.	olisivat erottaneet	eivät olisi erottaneet
passive		erotettaisiin	ei erotettaisi	passive	olisi erotettu	ei olisi erotettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		erota	älä erota	2nd sing.	—	—
3rd sing.		erottakoon	älköön erottako	3rd sing.	olkoon erottanut	älköön olko erottanut
1st plur.		erottakaamme	älkäämme erottako	1st plur.	—	—
2nd plur.		erottakaa	älkää erottako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		erottakoot	älkööt erottako	3rd plur.	olkoot erottaneet	älkööt olko erottaneet
passive		erotettakoon	älköön erotettako	passive	olkoon erotettu	älköön olko erotettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erottanen	en erottane	1st sing.	lienen erottanut	en liene erottanut
2nd sing.		erottanet	et erottane	2nd sing.	lienet erottanut	et liene erottanut
3rd sing.		erottanee	ei erottane	3rd sing.	lienee erottanut	ei liene erottanut
1st plur.		erottanemme	emme erottane	1st plur.	lienemme erottaneet	emme liene erottaneet
2nd plur.		erottanette	ette erottane	2nd plur.	lienette erottaneet	ette liene erottaneet
3rd plur.		erottanevat	eivät erottane	3rd plur.	lienevät erottaneet	eivät liene erottaneet
passive		erotettaneen	ei erotettane	passive	lienee erotettu	ei liene erotettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		erottaa		present	erottava	erotettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st erottaakseni erottaaksemme 2nd erottaaksesi erottaaksenne 3rd erottaakseen erottaaksensa		past	erottanut	erotettu
2nd	inessive2	erottaessa	erotettaessa	agent4	erottama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st erottaessani erottaessamme 2nd erottaessasi erottaessanne 3rd erottaessaan erottaessansa		negative	erottamaton
	instructive	erottaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form erottaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	erottamassa	—
	elative	erottamasta	—
	illative	erottamaan	—
	adessive	erottamalla	—
	abessive	erottamatta	—
	instructive	erottaman	erotettaman
4th3	verbal noun	erottaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st erottamaisillani erottamaisillamme 2nd erottamaisillasi erottamaisillanne 3rd erottamaisillaan erottamaisillansa

Derived terms

adjectives

• erottamaton

nouns

• erotin
• erottaminen
• erotus

verbs

• erotella
• erottautua
• erottua

compounds

• aikaerotteinen

Further reading

• “erottaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023