siima

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *siima, borrowed from Proto-Germanic *sīmô. Cognate with dialectal Estonian sihm, Ingrian siima, Karelian siima, Livvi siimu, Ludian šiim, Veps siim, sim and Votic siimõ.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsiːmɑ/, [ˈs̠iːmɑ̝]
• Rhymes: -iːmɑ
• Syllabification^(key): sii‧ma
• Hyphenation^(key): sii‧ma

Noun

siima

1. fishing line, fishline
2. (botany, zoology) flagellum

Declension

Inflection of siima (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		siima	siimat
genitive		siiman	siimojen
partitive		siimaa	siimoja
illative		siimaan	siimoihin
		singular	plural
nominative		siima	siimat
accusative	nom.	siima	siimat
	gen.	siiman
genitive		siiman	siimojen siimain rare
partitive		siimaa	siimoja
inessive		siimassa	siimoissa
elative		siimasta	siimoista
illative		siimaan	siimoihin
adessive		siimalla	siimoilla
ablative		siimalta	siimoilta
allative		siimalle	siimoille
essive		siimana	siimoina
translative		siimaksi	siimoiksi
abessive		siimatta	siimoitta
instructive		—	siimoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of siima (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative siimani siimani accusative nom. siimani siimani gen. siimani genitive siimani siimojeni siimaini rare partitive siimaani siimojani inessive siimassani siimoissani elative siimastani siimoistani illative siimaani siimoihini adessive siimallani siimoillani ablative siimaltani siimoiltani allative siimalleni siimoilleni essive siimanani siimoinani translative siimakseni siimoikseni abessive siimattani siimoittani instructive — — comitative — siimoineni second-person singular possessor singular plural nominative siimasi siimasi accusative nom. siimasi siimasi gen. siimasi genitive siimasi siimojesi siimaisi rare partitive siimaasi siimojasi inessive siimassasi siimoissasi elative siimastasi siimoistasi illative siimaasi siimoihisi adessive siimallasi siimoillasi ablative siimaltasi siimoiltasi allative siimallesi siimoillesi essive siimanasi siimoinasi translative siimaksesi siimoiksesi abessive siimattasi siimoittasi instructive — — comitative — siimoinesi first-person plural possessor singular plural nominative siimamme siimamme accusative nom. siimamme siimamme gen. siimamme genitive siimamme siimojemme siimaimme rare partitive siimaamme siimojamme inessive siimassamme siimoissamme elative siimastamme siimoistamme illative siimaamme siimoihimme adessive siimallamme siimoillamme ablative siimaltamme siimoiltamme allative siimallemme siimoillemme essive siimanamme siimoinamme translative siimaksemme siimoiksemme abessive siimattamme siimoittamme instructive — — comitative — siimoinemme second-person plural possessor singular plural nominative siimanne siimanne accusative nom. siimanne siimanne gen. siimanne genitive siimanne siimojenne siimainne rare partitive siimaanne siimojanne inessive siimassanne siimoissanne elative siimastanne siimoistanne illative siimaanne siimoihinne adessive siimallanne siimoillanne ablative siimaltanne siimoiltanne allative siimallenne siimoillenne essive siimananne siimoinanne translative siimaksenne siimoiksenne abessive siimattanne siimoittanne instructive — — comitative — siimoinenne third-person possessor singular plural nominative siimansa siimansa accusative nom. siimansa siimansa gen. siimansa genitive siimansa siimojensa siimainsa rare partitive siimaansa siimojaan siimojansa inessive siimassaan siimassansa siimoissaan siimoissansa elative siimastaan siimastansa siimoistaan siimoistansa illative siimaansa siimoihinsa adessive siimallaan siimallansa siimoillaan siimoillansa ablative siimaltaan siimaltansa siimoiltaan siimoiltansa allative siimalleen siimallensa siimoilleen siimoillensa essive siimanaan siimanansa siimoinaan siimoinansa translative siimakseen siimaksensa siimoikseen siimoiksensa abessive siimattaan siimattansa siimoittaan siimoittansa instructive — — comitative — siimoineen siimoinensa

Derived terms

compounds

• lippusiima
• lohisiima
• nailonsiima
• perhosiima
• piiskansiima
• pitkäsiima
• selkäsiima
• siimaeliö
• siimaeläin
• siimahäntä
• siimahäntäinen
• siimajalkainen
• siimaleikkuri

Further reading

• “siima”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023

Anagrams

• Miisa, Saimi

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *siima. Cognates include Finnish siima and dialectal Estonian sihm.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsiːmɑ/, [ˈs̠iːm]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsiːmɑ/, [ˈʃiːmɑ]
• Rhymes: -iːm, -iːmɑ
• Hyphenation: sii‧ma

Noun

siima

1. fishline
   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 73:

     Noistii siimaa käärimää, toisee paikkaa mänemää.

     They started to wind the fishline, to go to another place.

2. lash (of a whip)

Declension

Declension of siima (type 3/kana, no gradation)
	singular	plural
nominative	siima	siimat
genitive	siiman	siimoin
partitive	siimaa	siimoja
illative	siimaa	siimoi
inessive	siimaas	siimois
elative	siimast	siimoist
allative	siimalle	siimoille
adessive	siimaal	siimoil
ablative	siimalt	siimoilt
translative	siimaks	siimoiks
essive	siimanna, siimaan	siimoinna, siimoin
exessive1)	siimant	siimoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 531