Aleksanteri I, puol. Aleksander Jagiellończyk; (5. elokuuta 1461 – 19. elokuuta 1506) oli Jagello-sukuun kuulunut Puolan kuningas vuosina 1501–1506 ja Liettuan suuriruhtinas vuodesta 1492.[1]
Aleksanteri I | |
---|---|
Liettuan suuriruhtinas | |
Valtakausi | 1492–1506 |
Edeltäjä | Kasimir Jagiellon |
Seuraaja | Sigismund I |
Puolan kuningas | |
Valtakausi | 1501–1506 |
Edeltäjä | Juhana I |
Seuraaja | Sigismund I |
Syntynyt |
1461 Krakova |
Kuollut |
1506 Vilna |
Koko nimi | Aleksander Jagiellończyk |
Suku | Jagello |
Isä | Kasimir Jagiellon |
Äiti | Elisabet Itävaltalainen |
Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
Suku
Aleksanteri I oli Puolan kuningas Kasimir Jagiellon ja Elisabet Itävaltalaisen kolmestatoista lapsesta neljäs poika. Isän kuoltua Aleksanterista tuli Liettuan suuriruhtinas, ja kaksi vuotta vanhemmasta veljestä Juhana I:stä Puolan kuningas. Vanhimmasta veljestä Vladislaus II:sta oli tullut Unkarin ja Böömin kuningas jo aiemmin. Juhanan kuoltua vuonna 1501 Aleksanteri sai myös Puolan valtaistuimen.[2]
Liettuan suuriruhtinas
Aleksanteri lähetettiin Vilnaan Liettuan käskynhaltijaksi jo isänsä eläessä. Pian suuriruhtinaaksi noustuaan hän joutui rajakiistoihin Moskovan Venäjän kanssa. Hän yritti parantaa suhteita menemällä naimisiin Moskovan suuriruhtinaan Iivana Suuren tyttären Jelenan kanssa vuonna 1495. Silti sota Moskovan kanssa puhkesi jo vuonna 1500.[3]
Puolan kuningas
Veljensä Juhana I:n kuoltua Aleksanteri lähti muutamaksi vuodeksi Puolaan huolehtimaan vallanperimyksestä.[3] Hän yritti epätoivoisesti pitää kiinni vallasta, joka oli siirtymässä aatelistolle ja senaatille, jotka hallinnoivat valtion varoja.[1]
Avioliitto
Aleksanteri avioitui vuonna 1495 suuriruhtinas Iivana III Suuren ja suuriruhtinatar Sofia Palaiologosin tyttären Jelena Ivanovnan (ven.: Елена Ивановна; liett.: Elena; puol.: Helena Moskiewska; (19. toukokuuta 1476 – 20. tammikuuta 1513) kanssa. Liitto oli lapseton ja Jelena jäi leskeksi vuonna 1506.
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.