Araljärvi
suolajärvi Keski-Aasiassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Araljärvi eli Aral (kaz. Арал теңізі, Aral teŋizi; uzb. Orol dengizi; ven. Аральское море, Aralskoje more) oli laskujoeton suolajärvi Keski-Aasiassa Kazakstanin ja Uzbekistanin alueella. Araljärven pinta-ala oli 67 499 neliökilometriä vuonna 1960,[1] ja se oli maailman neljänneksi suurin järvi[2] Kaspianmeren, Yläjärven ja Victorianjärven jälkeen. Araljärven tilalla on nykyään useita erillisiä järviä ja autiomaata. Järvien yhteenlaskettu pinta-ala on 17 382 neliökilometriä, mutta pinta-ala vaihtelee runsaasti vuosittain. Amudarja ja Syrdarja ovat suurimmat järveen laskevat joet, joista Amudarjan virtaama saavuttaa nykyisin Araljärven vain ajoittain.[3]
Araljärvi | |
---|---|
Araljärvi 1989 ja 2014 |
|
Valtiot |
Kazakstan Uzbekistan |
Paikkakunta |
Kazakstan: Aqtöben alue, Qızılordan alue Uzbekistan: Karakalpakia |
Koordinaatit | 45°N, 60°E |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | laskujoeton |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 31 m |
Pituus | 428 km |
Leveys | 284 km |
Pinta-ala | 17 382 km² |
Tilavuus | 108 km³ |
Keskisyvyys | 8,7 m |
Suurin syvyys | 42 m tai 8,7 m |
Valuma-alue | 690 000 km2 |
Infobox OK |
Nasan ottamien satelliittikuvien mukaan järven pääallas kuivui kokonaan ensimmäistä kertaa uudella ajalla elokuussa 2014.[4] Pääaltaan paikalle muodostuneen aavikon nimeksi on annettu Aralkum. Araljärven alueelle on pyritty viime aikoina istuttamaan olosuhteissa hyvin toimeentulevaa saksaulipuuta (Haloxylon ammodendron).[5]