Ensimmäinen maailmansota
vuosina 1914–1918 käyty maailmanlaajuinen sota / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ensimmäinen maailmansota (aiemmin myös suurvaltain sota tai maailmansota) oli vuosina 1914–1918 käyty maailmanlaajuinen sota, jonka tapahtumat keskittyivät enimmäkseen Euroopassa käytyihin taisteluihin. Alusta alkaen sotaa käytiin myös Aasiassa ja Afrikassa sekä kaikilla suurimmilla valtamerillä. Taisteluja ei käyty Amerikan mantereilla, mutta Yhdysvallat osallistui sotaan taistelemalla Euroopan maaperällä. Sodan osapuolet jaetaan kahteen ryhmään: keskusvaltoihin ja ympärysvaltoihin. Keskusvaltoihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta, jälkimmäisen ryhmän tärkeimmät osallistujat taas olivat Britannia, Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat. Ryhmien nimet tulevat niiden maantieteellisestä sijainnista: Saksa ja Itävalta-Unkari sijaitsevat keskellä (keskusvallat) Eurooppaa, missä niitä ympäröivät Britannia, Ranska ja Venäjä (ympärysvallat). Ennakko-odotusten vastaisesti Italia ei ollut kolmiliitossa mukana, vaan liittyi sotaan vuonna 1915 ympärysvaltojen puolelle.
Ensimmäinen maailmansota | |||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: juoksuhautoja länsirintamalla, Albatros D.III-hävittäjiä, brittiläisiä Mark V-panssarivaunuja ylittämässä Hindenburg-linjaa, kaasunaamarein varustautuneet brittisotilaat ampuvat Vickers-konekiväärillä, Britannian kuninkaallisen laivaston taistelulaiva HMS Irresistible uppoaa ajettuaan miinaan Gallipolin taistelussa. | |||||||||||
| |||||||||||
Osapuolet | |||||||||||
Ympärysvallat: |
Keskusvallat: | ||||||||||
Komentajat | |||||||||||
Herbert Henry Asquith (1914–1916) |
Vilhelm II | ||||||||||
Tappiot | |||||||||||
Kaatuneina: |
Kaatuneina: |
Miljoonia kuolonuhreja vaatinut sota on yksi historian tuhoisimmista ja historiallisesti erittäin merkittävä sota: Venäjän, Saksan ja Itävalta-Unkarin keisarihuoneet kaatuivat, uusia valtioita syntyi ja sodan rauhansopimuksen katsotaan historiankirjoituksessa olevan yhtenä osatekijänä toisen maailmansodan synnylle. Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen sota, johon liittyi maita yli puolen maapallon alueelta, joskin suurimmat taistelut käytiin Euroopassa. Se oli myös ensimmäinen motorisoitu sota. Ensimmäinen maailmansota teki valtiosta merkittävän vaikuttajan talouselämässä. Tällä oli tarkoituksena alistaa kaikki käytettävissä olevat resurssit sodankäyntiin.
Suursotaa osattiin aavistaa etukäteen, sillä käynnissä oli valtava kilpavarustelu muun muassa Britannian ja Saksan välillä. Monet valtiot lähtivät sotaan, koska ne uskoivat sen hyödyttävän heitä ja kestävän vain lyhyen ajan. Sodan käynnisti liittolaissuhteisiin perustuva ketjureaktio. Alun perin oli kyse paikallisesta kriisistä Itävalta-Unkarin ja Serbian välillä. Serbialaisen terroristijärjestön Mustan käden tekemän Itävalta-Unkarin kruununprinssin Frans Ferdinandin murhan jälkeen Itävalta-Unkari asetti Serbialle ehtoja, joihin Serbia ei voinut myöntyä. Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle, mihin Serbian liittolainen Venäjä vastasi julistamalla sodan Itävalta-Unkarille. Lopulta Euroopan suurvaltojen keskinäiset sopimukset tulivat täytäntöön ja Saksa, Ranska ja Britannia julistivat sotia toisilleen. Diplomaattisista neuvotteluista ei ollut apua laajenevan selkkauksen selvittämiseksi, eikä esimerkiksi Saksan esittäessä rauhanneuvotteluja vuonna 1916 siihen suostuttu.[1]
Länsirintamalla Saksan ja Ranskan välillä sota oli pitkään asemasotaa; alun nopean etenemisen jälkeen sota muuttui näännytyssodaksi, jossa käytiin valtavia, tuloksettomia, suuret sotilastappiot aiheuttaneita taisteluja muun muassa Verdunissa ja Sommessa. Sodassa kaatui arviolta 8,5 miljoonaa sotilasta[2] ja se aiheutti valtavat taloudelliset tappiot. Saksa menestyi hyvin itärintamalla Venäjää vastaan, ja Venäjän huono sotamenestys osaltaan johti Venäjän keisarikunnan romahtamiseen ja Neuvosto-Venäjän syntyyn. Sota päättyi keskusvaltojen häviöön ja aselepo solmittiin 11. marraskuuta 1918. Vuonna 1919 allekirjoitetussa Versailles’n rauhassa Saksa julistettiin yksin sotaan syylliseksi.