Helsinki–Riihimäki-rata
From Wikipedia, the free encyclopedia
Helsinki–Riihimäki-rata on Suomen rataverkon päärataosuus Helsingin, Keravan, Hyvinkään ja Riihimäen välillä. Sitä käyttävät Tampereen suuntaan ja Lahden oikoradalle suuntautuva kaukoliikenne sekä lähiliikenne Helsingistä Riihimäen ja Lahden suuntiin. Tavaraliikennettä radalle suuntautuu Pasilasta, Sköldvikistä, Vuosaaren satamaradalta ja Hangon radalta.[3]
Helsinki–Riihimäki | |
---|---|
Perustiedot | |
Reitti | Helsinki–Riihimäki |
Avattu | 17. maaliskuuta 1862 |
Omistaja | Suomen valtio |
Ylläpitäjä | Väylävirasto |
Liikenne | |
Liikennöitsijä(t) | VR |
Tekniset tiedot | |
Pituus | 71,4 km |
Raiteiden lkm |
4 (Helsinki–Kytömaa) 4 (Ainola–Purola) 2 (Kytömaa–Ainola) 2 (Purola–Riihimäki) |
Raideleveys | 1 524 mm |
Sähköistys | 25 kV 50 Hz |
Sallittu nopeus | |
• henkilöliikenteessä |
Helsinki–Pasila 80 km/h, Pasila–Hiekkaharju 160 km/h, Hiekkaharju–Riihimäki 200[1] km/h |
• tavaraliikenteessä | 120 km/h |
Liikenteenohjaus | |
Kauko-ohjaus | (Helsinki)–Riihimäki[2] |
Ohjauskeskus | Helsinki (Riihimäki ohjataan Pasilasta) |
Suojastus | kyllä |
Kulunvalvonta | JKV |
( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan |
|
|
|
Infobox OK |
Välillä Helsinki–Kerava käytössä on neljä raidetta, joista kaksi muodostaa Keravan kaupunkiradan. Kerava–Riihimäki-välillä on kaksi raidetta. Rataosan pituus on 71,4 ratakilometriä. Koko osuus on sähköistetty ja varustettu junien automaattisella kulunvalvonnalla.
Rataosuus avattiin liikenteelle 17. maaliskuuta 1862.[4] Rata on osa Suomen ensimmäistä, Helsingistä Hämeenlinnaan kulkevaa rautatietä. Matkustajamäärillä mitattuna Helsinki–Riihimäki-rata on Suomen vilkkain raideyhteys.[5] Sen varrella sijaitsevissa kaupungeissa asuu lähes miljoona ihmistä Helsinki mukaan luettuna. lähde?