Hisinger
From Wikipedia, the free encyclopedia
Hisinger on suomalainen ja ruotsalainen aatelissuku. Suvun suomalaisen haaran kantaisä on alkuaan tukholmalainen kapteeni Johan Wilhelm Hising, joka osti veljensä Mikael Hisingin kanssa Billnäsin ruukin vuonna 1723.[1] Hänen jälkeläisensä, Vaasan hovioikeuden varapresidentti Carl Hising aateloitiin vuonna 1784. Suku kuoli mieslinjan osalta vuonna 1974.[2]
Johan Hisingerin poika Michael Hisinger korotettiin vapaaherraksi vuonna 1819. Vapaaherrallisen haaran viimeinen elossa ollut miespuolinen jälkeläinen, Fridolf Leopold Hisinger adoptoi 1906 veljensä Jägerskiöld-sukuisen vävyn, Suomen Pankin tulevan ylikasöörin Christer Ludvig Edvard Jägerskiöldin. Tämä sukuhaara tunnetaan vapaaherrallisena sukuna numero 29, Hisinger-Jägerskiöld. Suku kuoli mieslinjan osalta vuonna 1975.[3]
Suvun kansainvälisesti tunnetuin jäsen on Wilhelm von Hisinger, joka yhdessä Jöns Jacob Berzeliuksen kanssa löysi alkuaine ceriumin.
Vuonna 1849 syntyneen C.-J. Hisinger-Jägerskiöldin edelleen jakamaton kuolinpesä on Myllykosken paperitehtaan suurimpia omistajia.[4] Vuoden 2005 verotustietojen mukaan pesä oli Suomen 36:ksi varakkain "henkilö".[5]