Hyökkäys Pearl Harboriin
Japanin ilmavoimien isku Yhdysvaltain laivastoa vastaan toisessa maailmansodassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Hyökkäys Pearl Harboriin oli keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimien isku Yhdysvaltain Tyynenmeren laivastoa vastaan Pearl Harborissa, Havaijin Oahun saarella sunnuntaiaamuna 7. joulukuuta 1941. Hyökkäys tapahtui ilman muodollista sodanjulistusta, eikä Yhdysvaltain Tyynenmeren laivasto ollut valmistautunut siihen. Lentotukialuksilta toimineiden japanilaisten lentokoneiden kaksi hyökkäysaaltoa aiheuttivat suurta tuhoa, ja Tyynenmeren laivasto menetti muun muassa kaikki kahdeksan taistelulaivaansa.
Hyökkäys Pearl Harboriin | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa toisen maailmansodan Tyynenmeren sotaa | |||||||||
Pearl Harbor hyökkäyksen alkuvaiheessa kuvattuna japanilaisesta lentokoneesta. | |||||||||
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Komentajat | |||||||||
Vahvuudet | |||||||||
Tukialuslaivasto[1] |
Pearl Harborin laivastotukikohdassa[1] | ||||||||
Tappiot | |||||||||
29 lentokonetta |
8 taistelulaivaa[1] | ||||||||
Japanin ja Yhdysvaltain välit olivat olleet kireät jo vuosia ennen Pearl Harborin hyökkäystä. Japani kävi valloitussotaa Kiinassa ja Indokiinassa, minkä seurauksena Yhdysvallat oli asettanut Japanin kauppasaartoon. Japanin talous oli riippuvainen meriteitse tuoduista raaka-aineista ja teollisuustuotteista, ja maan valuuttavarannot olivat hupenemassa. Japanilaiset päättivät lamauttaa Yhdysvaltain laivaston voimakkaalla yllätyshyökkäyksellä ja valloittaa Kaakkois-Aasian ja läntisen Tyynenmeren saaret ennen kuin liittoutuneilla oli aikaa organisoida tehokasta puolustusta tai suunnitella vastaiskua. Näin taattaisiin talouden kannalta välttämättömien raaka-aineiden saanti ja luotaisiin koko läntisen Tyynenmeren ympäröivä puolustusvyöhyke, jonka toivottiin hidastavan Yhdysvaltain vastahyökkäyksiä niin, että sota voisi lopulta päättyä Japanille edulliseen neuvottelurauhaan.
Hyökkäys Pearl Harboriin osoitti lentotukialusten ratkaisevan merkityksen nykyaikaisessa merisodankäynnissä. Operaatio oli logistisesti vaikea, mutta se onnistui huolellisen harjoittelun ja taitavasti toteutetun salauksen ansiosta. Yllätyshyökkäys herätti Yhdysvalloissa sekä järkytystä että raivoa. Japanin sotasuunnitelmista oli saatu useita ennakkovaroituksia, mutta niihin ei ollut reagoitu ja Japanin asevoimien kyvyt oli pahoin aliarvioitu. Hyökkäyksen jälkeisenä päivänä Yhdysvallat julisti sodan Japanille, ja presidentti Franklin D. Roosevelt piti kuuluisan puheen, jossa julisti joulukuun 7. olevan ”päivämäärä, joka jäisi elämään häpeässä”. Neljä päivää myöhemmin Japanin liittolaiset Saksa ja Italia julistivat sodan Yhdysvalloille.
Hyökkäystä seuranneina viikkoina Japanin valta laajeni koko läntiselle Tyynellemerelle. Pitkällä aikavälillä se kuitenkin johti Japanin siirtomaaimperiumin kukistumiseen, sillä se veti Yhdysvallat mukaan toiseen maailmansotaan. Japanin sotatalous ei kyennyt kilpailemaan Yhdysvaltain teollisuusmahdin kanssa, ja sota päättyi liittoutuneiden voittoon.