Iivari Leiviskä
suomalainen maantieteilijä, tietokirjailija ja Helsingin yliopiston maantieteen professori / From Wikipedia, the free encyclopedia
Iivari Gabriel Leiviskä (22. elokuuta 1876 Oulu – 2. syyskuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen maantieteilijä ja Helsingin yliopiston maantieteen professori. Leiviskä kirjoitti monia maantieteen oppikirjoja ja oli myös mukana perustamassa Akateemista Karjala-Seuraa vuonna 1922. [1]
Iivari Leiviskä | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. elokuuta 1876 Oulu |
Kuollut | 2. syyskuuta 1953 (77 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti |
maantieteilijä Helsingin yliopiston maantieteen professori |
Puoliso | Sofia Castrén (1902–1950) |
Infobox OK |
Leiviskän vanhemmat olivat seppä Juho Leiviskä ja Maria Kujala. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta lyseosta 1896 ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1901 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1907. Leiviskä teki opintomatkan Müncheniin 1909 ja myöhemmin kaksi tutkimusmatkaa Islantiin 1927 ja 1928.
Leiviskä tuli tunnetuksi erityisesti Salpausselkää ja muita Suomen poikittaisharjusysteemejä koskeneista tutkimuksistaan. Ne perustuivat kymmenvuotiseen työhön, joka valmistui vuonna 1920. Teos sai laajalti tunnustusta, mutta myös ankaraa vastustusta, sillä geologiselta kannalta asiaa arvioineet arvostelijat kiistivät maanpinnanmuotoja koskevan osuuden tutkimuksesta. – Edistääkseen suomenkielisiä yliopisto-opintoja hän laati maantieteen kaikilta osa-alueilta kattavat yliopistolliset oppikirjat.[1] Oppikouluja varten tehty maantieteen oppikirja oli käytössä vielä 1960-luvulla.[2]
Leiviskä aloitti uransa toimien Keski-Pohjanmaan kansanopiston johtajana 1902–1905 ja Suomen liikemiesten kauppaopiston opettajana 1907–1909. Hän oli Helsingin yliopiston maantieteen dosenttina 1908–1921, professorin sijaisena 1914–1917 ja henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina 1921–1945. Leiviskä toimi myös Pohjois-Pohjalaisen osakunnan inspehtorina 1921–1931 ja oli Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1921 alkaen. Hän piti tärkeänä edistää suomen kielen asemaa yliopistossa ja politiikassa, ja hän oli mukana perustamassa Akateemista Karjala-Seuraa 1922 ja oli sittemmin seuran kunniajäsen. Leiviskä oli myös Aitosuomalaisten liiton esimiehenä 1931 ja 1937–1938. [1]
Leiviskä oli naimisissa vuodesta 1902 Sofia Castrénin (1880–1950) kanssa; heillä oli kolme lasta.