István Széchenyi
unkarilainen aatelinen ja valtiomies / From Wikipedia, the free encyclopedia
István Széchenyi [ˈiʃtvaːn ˈseːtʃɛɲi] (unkariksi Széchenyi István; 21. syyskuuta 1791 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta – 8. huhtikuuta 1860 Döbling, Itävallan keisarikunta) oli kreivi ja varakas maanomistaja, joka käynnisti 1800-luvulla Unkarissa useita kehityshankkeita. Unkarissa hänestä käytetään kunnianimeä ”Suurin unkarilainen”[1]. Yksi tunnetuimmista Széchenyin saavutuksista on Tonavan ylittävä Széchenyin ketjusilta (Széchenyi Lánchíd), joka yhdistää Budan ja Pestin kaupungit. Széchenyi oli perustamassa Unkarin tiedeakatemiaa ja Unkarin kansallisteatteria, ja hän toimi liikenneministerinä Unkarin hallituksessa vuoden 1848 vallankumouksen jälkeen. Vallankumouksen epäonnistuttua Széchenyi sai hermoromahduksen ja vietti loppuelämänsä mielisairaalassa. Hän teki itsemurhan vuonna 1860.
István Széchenyi | |
---|---|
Széchenyi vuonna 1848 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. syyskuuta 1791 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta |
Kuollut | 8. huhtikuuta 1860 (68 vuotta) Döbling, Itävallan keisarikunta |
Kansalaisuus | unkarilainen |
Ammatti | poliitikko, kirjailija |
Vanhemmat |
Ferenc Széchényi Juliána Festetics |
Puoliso | Crescence Seilern |
Lapset |
Béla (1837–1918) Ödön (1839–1922) |
Muut tiedot | |
Lempinimet | ”Suurin unkarilainen” |
Nimikirjoitus |
|
Infobox OK |
Széchenyi aloitti päiväkirjan kirjoittamisen 23-vuotiaana vuonna 1814 ja piti sitä koko elämänsä ajan. Tämän vuoksi hänen ajatuksensa ja tuntemuksensa ovat säilyneet jälkimaailmalle paremmin kuin kenenkään muun Unkarin historian merkkihenkilön.[2]