Itä-Timorin historia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Itä-Timorin historian alkuajoista ei tiedetä paljoa. Tiedetään, että ennen siirtomaa-aikaa Timorin saarella on käynyt kauppiaita Jaavan ja Kiinan suunnalta.[1] 1500-luvulla portugalilaiset kauppiaat ja lähetyssaarnaajat saapuivat alueelle ja vuosisadan puolivälissä alueelle perustettiin lähetysasema.[1] 1600-luvulla hollantilaiset kasvattivat valtaansa Kaakkois-Aasiassa ja Portugalin ja Hollannin välille syntyi kiista saaren hallinnasta. Saari jaettiin maiden kesken vasta vuonna 1859.[2][3]
Itä-Timor oli Portugalin imperiumin reuna-alueita, jossa siirtomaahallinto hyödynsi maan luonnonvaroja, mutta itätimorlaiset itse eivät hyötyneet maansa rikkauksista.[4] Portugalin neilikkavallankumouksen jälkeen vuonna 1975 Portugali pyrki eroon siirtomaistaan, mutta Indonesia miehitti Itä-Timorin ja Portugalin siirtomaahallinnon tilalle tuli Indonesian miehitys.[5] Kansainvälisen painostuksen takia Indonesia joutui taipumaan Itä-Timorin itsenäisyysvaatimuksiin 1990-luvulla.[2]
Itä-Timor itsenäistyi vuonna 2002, Indonesian neljännesvuosisadan miehityksen jälkeen, jota edelsi 400 vuotta kestänyt Portugalin siirtomaa-aika. Lyhyen itsenäisyyshistoriansa aikana maa on kärsinyt levottomuuksista.[6][2]