Karjalan rintama (Suomen sisällissota)
rintama Suomen sisällissodassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Karjalan rintama oli silloisen Viipurin läänin alueelle muodostunut Suomen sisällissodan rintama. Punaiset kutsuivat sitä nimellä ”itäinen rintama”, mutta myöhempään käyttöön on yleistynyt valkoisten käyttämä nimitys. Karjalan rintama on myöhemmässä tutkimuksessa jaettu vielä neljään eri osaan eli Joutsenon, Antrean, Keski-Kannaksen ja Raudun rintamalohkoihin. Suurimmat taistelut käytiin Antrean ja Raudun rintamilla, joista jälkimmäiseen osallistui myös runsaasti punaisten puolella taistelleita venäläisiä joukkoja. Merkittävä sotatoimi oli myös valkoisten tekemä Viipurin valtaus.[1]
Karjalan rintama | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Suomen sisällissotaa | |||||||
Valkoisen armeijan rintamalohkot. | |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Herman Wärnhjelm |
Karjalan rintama oli Hämeen rintaman ohella sisällissodan merkittävin näyttämö, jossa myös miestappiot olivat suuria. Sen taisteluissa kaatui noin 1 300 valkoista, 1 100 punaista ja 500 venäläistä eli 34 prosenttia sodan kaikista kaatuneista.[2]
Punaisten tarkoituksena oli vallata tärkeä Antrean risteysasema, mutta neljältä eri suunnalta käynnistynyt hyökkäys pysähtyi jo muutaman paivän kuluttua, jonka jälkeen kaikilla rintamalohkoilla käytiin usean viikon ajan lähinnä asemasotaa. Venäläisten kiinnostuksen Karjalan rintaman tapahtumiin selitti Pietarin ja Hiitolan välinen rautatie, jonka kautta tapahtuvaa valkoisten ja saksalaisten hyökkäystä he pelkäsivät. Helmikuisen suurhyökkäyksensä epäonnistuttua, punaiset hyökkäsivät Karjalassa aktiivisesti vielä maaliskuun loppupuolella. Tuolloin heidän tarkoituksenaan oli sitoa valkoisten joukkoja, ettei niitä lähetettäisi Hämeen rintamalle Tampereen taisteluun.[3]