Kreikan sisällissota
sisällissota Kreikassa 1946–1949 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Kreikan sisällissota käytiin vuosina 1946–1949. Se oli ensimmäinen kommunismin mittelö konservatiivisia voimia vastaan toisen maailmansodan jälkeen. Konservatiivisen puolen voitto johti Kreikan liittymiseen Natoon ja koko Välimeren itäosan painottumiseen osaksi länttä kylmässä sodassa.
Kreikan sisällissota | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa kylmää sotaa | |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Kreikka |
DSE | ||||||
Komentajat | |||||||
Aléxandros Papágos |
|||||||
Vahvuudet | |||||||
100 000 miestä |
20 000 miestä ja naista | ||||||
Tappiot | |||||||
12 777 kaatunutta |
38 000 kaatunuttalähde? |
Ennen Kreikan sisällissotaa Iso-Britannia oli neuvotellut Neuvostoliiton kanssa lokakuussa 1944 prosenttisopimuksen, jossa Britannian pääministeri Winston Churchill oli vaatinut, että Britannia saa 90 prosentin vaikutusvallan Kreikassa. Jaltan konferenssissa helmikuussa 1945 Churchill vetosi prosenttisopimukseen ja Kreikasta ei tullut osa Neuvostoliiton vaikutuspiiriä. 5. maaliskuuta 1946 Churchillin pitämän Rautaesirippu-puheen aikaan Kreikka jäi rautaesiripun läntiselle puolelle.
Varsinaisesti sodan pohjustaminen alkoi jo 1942–1944 saksalaisten miehityksen aikana, kun vasemmisto ja oikeisto kilpailivat vastarintaliikkeen johtoasemasta. Toisen maailmansodan päätyttyä vastarintaliikkeessä voitolle päässeet sosialistit saivat vastaansa liittoutuneiden tukeman oikeistolaismielisen pakolaishallituksen.
Kommunistit hävisivät sisällissodan, ja Kreikka oli ainoa itäisen Euroopan maa josta ei tullut Neuvostoliiton satelliittimaa, kun sisällissodan seurauksena Kreikasta tuli Yhdysvaltain liittolainen ja se liittyi puolustusliitto Natoon. Tämän vuoksi Kreikan suhteet Neuvostoliiton kanssa liittoutuneisiin pohjoisiin naapurimaihin muodostuivat etäisiksi.