myrkyllisten käärmeiden heimo From Wikipedia, the free encyclopedia
Kyykäärmeet (Viperidae) on uuskäärmeisiin (Caenophidia) kuuluva myrkyllisten käärmeiden heimo, jonka lajeja elää kaikkialla maailmassa. Kyykäärmeillä on yleensä paksu ruumis, solakka häntä ja kolmiomainen pää.
Kyykäärmeet | |
---|---|
Aspiskyy (Vipera aspis) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
Kladi: | Uuskäärmeet Caenophidia |
Heimo: |
Kyykäärmeet Viperidae Oppel, 1811 |
Alaheimot | |
|
|
Katso myös | |
Useimmat kyykäärmeet synnyttävät eläviä poikasia. Alkuperäislajitselvennä munivat munia, joissa sikiö on jo täysin kehittyneessä tilassa.
Kuoppakyiden (Crotalinae) alaheimon lajeilla on myös infrapuna-aistielin.
Kyiden myrkky on aina hemotoksista, mutta osa lajeista erittää sekä hemotoksista että neurotoksista myrkkyä. Vanhan maailman myrkkykäärmeistä kyykäärmeillä on kehittynein myrkkyelin. Kyiden hampaat ovat niin pitkät, että ne eivät normaalisti mahtuisi suljettuun suuhun. Tästä syystä lyhyeksi kehittynyt yläleukaluu taittuu linkkuveitsen tapaan kokoon. Käärmeen purressa hampaat taittuvat salamannopeasti esiin ja iskeytyvät saaliiseen. Myrkky alkaa saman tien vaikuttaa, ensin lamauttaen ja lopulta tappaen saaliseläimen. Vaikka saaliit ehtivätkin juosta pitkähköjäkin matkoja pureman jälkeen, kyy löytää ne yleensä kuolleena seuraamalla hajujälkeä tarkan hajuaistinsa avulla. Käärme nielee saaliinsa pää edellä.
Kyykäärmeiden heimo jakautuu kolmeen alaheimoon, joissa on yhteensä 364 lajia:[1][2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.