Käsikranaatti
heitettävä räjähde / From Wikipedia, the free encyclopedia
Käsikranaatti on jalkaväen käyttämä, mukanakulkeva, käsin heitettävä räjähtävä ampumatarvike. Sitä käytetään pääsääntöisesti vihollisen henkilöstön ja pesäkkeiden tuhoamiseen, ja joitain malleja käytetään myös panssarintorjuntaan. Käsikranaatti räjähtää yleensä siinä olevan pyroteknisen hidastuspanoksen sytyttäessä räjähdysnallin. Hidastuspanos syttyy yleensä kun iskurijousi pääsee vapautumaan kahvan irrotessa, jolloin iskuri lyö iskunalliin. Käsikranaattien yleinen viive on 3,5 (±0,5) sekuntia heittämisestä, joissakin malleissa räjähdysviivettä voi säätää. Kuuluisia käsikranaatteja ovat muun muassa yhdysvaltalainen Mk 2 ja saksalainen Stielhandgranate 24.
Vielä ensimmäisen maailmansodan aikaan käsikranaattien laatu oli vaihtelevaa; sokan irrottamisen jälkeen räjähdysaikaa ei voitu ennustaa. Se saattoi räjähtää 2–15 sekuntia sokan irroituksen jälkeen. Useat sotilaat kaatuivat juuri tämän takia: joko kranaatti saattoi räjähtää käteen, tai vihollinen otti heitetyn kranaatin käteensä ja heitti sen takaisin.