Lapinvero
From Wikipedia, the free encyclopedia
Lapinvero tarkoitti osittain tarinoista, osittain historiallisista lähteistä tunnettua lappalaisten verottamista ja ryöstelyä esihistoriallisena ja varhais-historiallisena aikana, jolloin Lapiksi kutsutut Fennoskandian sisämaa-alueet olivat vielä eteläisten rannikkoseutujen kansojen ja -heimojen (maanviljelijöiden), ja myöhemmin valtioiden keskenään jakamaa eränkäynti- ja verotusaluetta. Lappalaisten kanssa käytiin myös paljon kauppaa. Lappalaisilta saatiin ennen kaikkea turkiksia, jotka olivat kysyttyjä ja arvokkaita Euroopan markkinoilla ja kauempanakin. Lappalaiset taas saivat muun muassa suolaa, metalliesineitä ja kankaita.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Perinteisen näkemyksen mukaan lapinverotus oli usein raskas taakka lappalaisille, joille tehtiin väkivaltaa, jos nämä eivät maksaneet vaadittua määrää. Tarinoissa eri lapinkävijäryhmät saattoivat joskus verottaa toistensa lappalaiskyliä, jolloin verotus-oikeuksista syntyi kiistaa ja taisteluja. Osa nykytutkijoista katsoo, että lapinverossa oli alun perin kysymys kuitenkin rituaalisesta lahjojen vaihdosta, joka tunnetaan nykyisinkin joidenkin luonnonkansojen parissa, myös näiden kansojen suhteissa muihin kansoihin. Lahjojen vaihdossa oli kunnia antaa toiselle runsaasti ja yltäkylläisesti (kuten vieraanvaraisuudessa), ja se erosi siten omaa tuottoa tavoittelevasta kaupankäynnistä.