Laulujen laulu
Raamatun kirja / From Wikipedia, the free encyclopedia
Laulujen laulu eli (Salomon) Korkea veisu (hepr. שיר השירים, Shir Hashirim, ”Laulujen laulu”) on yksi Raamatun Vanhan testamentin runollisista kirjoista. Se on Raamatun 22. kirja ja heprealaisen Raamatun Tanakin kolmannen pääosion Ketuvimin neljäs kirja.
Pikafaktoja שיר השירים, Tanak Ketuvim ...
Laulujen laulu | |
---|---|
שיר השירים | |
Tanak Ketuvim |
|
Raamattu Vanha testamentti |
|
Laulujen laulu. Gustave Moreau, 1852. |
|
Synty | |
Ajoitus | vanhoja runoja, lopullinen muoto 300–200-luvulla eaa.[1] |
Teksti | |
Genre | runollinen kirja |
Alkukieli | heprea |
Lyhenne | Laul. l. |
Lukuja | 8 |
Jakeita | 117 |
Edeltävä: < Saarn.Seuraava: Jes. > |
|
Infobox OK |
Sulje
Laulujen laulu on rakkausrunoutta, jossa nainen ja mies puhuvat vuoronperään. Sen sisällössä on paljon vertauksin ja metaforoin kuvattua peitekielistä mutta häpeämätöntä erotiikkaa.[1]