Liettuan kieli - Wikiwand
For faster navigation, this Iframe is preloading the Wikiwand page for Liettuan kieli.

Liettuan kieli

Wikipediasta

Liettua
Oma nimi lietuvių
Tiedot
Alue Liettua Liettua
Venäjä Venäjä
Latvia Latvia
Puola Puola
Virallinen kieli  Liettua
Euroopan unioni
Puhujia 3,15 miljoonaa[1]
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Valstybinė lietuvių kalbos komisija[2]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä balttilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 lt
ISO 639-2 lit
ISO 639-3 lit

Liettua (lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan. Sen sukukieliä ovat latvia ja sammunut muinaispreussi.

Liettuassa kielen puhujia on noin 3 miljoonaa (80 % väestöstä), Liettuan ulkopuolella noin miljoona. Se on Liettuan virallinen kieli. Kielessä on kaksi päämurretta, yläliettualainen murre (aukštaičių tarmė) ja alaliettualainen murre (žemaičių tarmė). Murre-ero saattaa vaikeuttaa keskinäistä ymmärtämistä.

Liettuaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin, eräitä erikoismerkkejä käyttäen. Aakkosia on 32 kappaletta:

A Ą B C Č D E Ę Ė F G H I Į Y J K L M N O P R S Š T U Ų Ū V Z Ž
a ą b c č d e ę ė f g h i į y j k l m n o p r s š t u ų ū v z ž

Vanhin painettu liettuankielinen kirja on katekismuksen käännös vuodelta 1547.

Liettua on inflektoiva kieli, eli verbien ja nominien taivutusmuodot ovat tärkeitä ilmausten muodostamisessa. Nominien sijamuotoja on 7, sukuja kaksi, lukuja kaksi (mutta murteissa esiintyy myös duaali eli kaksikko). Verbeillä on neljä yksinkertaista aikamuotoa sekä niitä vastaavat yhdistetyt aikamuodot ja neljä tapaluokkaa; lisäksi verbien nominaalitaivutus on hyvin rikas. Liettua on SVO-kieli kuten suomi: lauseenjäsenten tavanomainen järjestys on subjektipredikaattiobjekti.

Liettuassa ääntämyksessä ja kieliopissa on paljon arkaaisia piirteitä, toisin sanoen kielessä on säilynyt indoeurooppalaisen kantakielen ominaisuuksia, jotka muista kielistä ovat hävinneet. Se onkin kaikkein vanhakantaisin kaikista nykyään puhutuista indoeurooppalaisista kielistä. Tämän tähden sillä on poikkeuksellisen merkittävä sija indoeurooppalaisessa vertailevassa kielentutkimuksessa.

Liettuan kielessä ja suomen kielessä on yhteisiä lainasanoja, kuten: aikštė (aukio), kirvis (kirves), kalakutiėna (kalkkuna), žirnis (herne), laivas (laiva), sirgti (särkeä, tuntea kipua, olla sairas), abejoti (epäillä).selvennä.

Liettuan kielessä Suomi maana kirjoitetaan Suomija, suomen kieli suomių kalba ja suomalainen suomis. -škai- pääte vastaa kysymykseen millä kielellä.

Kielinäyte

»Visi žmonės gimsta laisvi ir lygūs savo orumu ir teisėmis. Jiems suteiktas protas ir sąžinė ir jie turi elgtis vienas kito atžvilgiu kaip broliai.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [3]

Lähteet

  1. Lithuanian - A language of Lithuania Ethnologue. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  2. vlkk.lt Valstybinė lietuvių kalbos komisija. Viitattu 3.3.2012.
  3. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liettuan kieli.
Liettuankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
{{bottomLinkPreText}} {{bottomLinkText}}
Liettuan kieli
Listen to this article