Liège
Liègen provinssin pääkaupunki Belgiassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Liège (ransk. Liège [ljɛʒ], valloniksi Lîdje, holl. Luik, saks. Lüttich, lat. Leodium) on samannimisen Liègen provinssin pääkaupunki ja Belgian kolmanneksi suurin kaupunkimainen seutu, suurin Valloniassa. Kaupungissa on noin 185 000 asukasta, mutta niin sanotun kaupunkikeskuksen eli Suur-Liègen alueella asukkaita on noin 600 000. Kaupungin pinta-ala on noin 7 000 hehtaaria. Sen alin kohta on 58 metriä ja korkein 238 metriä merenpinnasta.
Liège (valloniksi Lîdje) |
|
---|---|
lippu |
vaakuna |
Liègen sijainti. |
|
Liège |
|
Koordinaatit: 50°38′N, 5°34′E |
|
Valtio | Belgia |
Provinssi | Liège |
Arrondissementti | Liège |
Hallinto | |
– Pormestari | Willy Demeyer (PS) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 69,39 km² |
Väkiluku (1.1.2008) | 190 102 |
– Väestötiheys | 2 740 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Postinumero |
4000, 4020 Liège 4000 Glain 4000 Rocourt 4020 Bressoux 4020 Jupille-sur-Meuse 4020 Wandre 4030 Grivegnée 4031 Angleur 4032 Chênée |
Suuntanumero(t) | 04 |
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo |
Liège sijaitsee Maas- ja Ourthejokien yhtymäkohdassa, joka on ollut monien kansojen ja kulttuurien kohtauspiste. Kaupungista on 25 kilometriä Alankomaiden Maastrichtiin ja 40 kilometriä Saksan Aacheniin, joka on vanha Kaarle Suuren hallintokaupunki.
Belgia oli lähes koko 1800-luvun Euroopan maaosan teollistunein valtio ja Liège maan teollisuuden keskuksia, joka kohotti Vallonian taloudellista merkitystä koko maan taloudessa. Alueen teollisuus keskittyi hiileen, teräkseen ja konepajateollisuuteen. 1800-luvun taloudellista vaurautta ja nousua on sittemmin seurannut 1900-luvun jyrkkä taloudellinen alamäki ja perinteisten teollisuusalojen lopettaminen tai ainakin voimakas supistaminen. Vielä nykyäänkin useat suuret kuonakasat ovat merkkinä hiilen aiemmasta keskeisestä merkityksestä alueen taloudelle.
Nykyisin Liège on keskellä Euroopan suuria kuljetusreittejä ja on panostanut niihin taloudellisesti. Liège keskittyy logistiikan antamiin taloudellisiin mahdollisuuksiin yhdistäen kanavaliikenteen, raitioliikenteen, ilmailun ja maantieliikenteen tarjoamat mahdollisuudetselvennä.