Luettelo Suomen paikannimien latinankielisistä eksonyymeistä
Wikimedia-luetteloartikkeli / From Wikipedia, the free encyclopedia
Luettelo Suomen paikannimien latinankielisistä eksonyymeistä sisältää Suomen kaupunkien, kuntien, maakuntien, läänien ja muiden Suomessa sijaitsevien paikkojen latinan kielessä käytettyjä nimiä eli latinankielisiä eksonyymejä.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Luettelossa olisi syytä mainita jokaisen nimen kohdalla, mitä luokkaa se edustaa (kts. sivun alkupuoli. |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Vaikka latina vaikutti kirkollisena käyttökielenä Suomessa läpi keskiajan, vain yksittäisiä paikannimiä on attestoitu säilyneestä lähdemateriaalista. Siksi paikannimien latinannokset on jaetaan neljään luokkaan:
- jo keskiajalta tunnetut nimimuodot (Aboa),
- jo uuden ajan alussa vakiintuneet nimet, joiden juuret voivat olla keskiaikaiset (Arctopolis, Arx Nova),
- etupäässä Turun Akatemian oppineiden 1600- ja 1700-lukujen aikana opinnäytteitään varten sommittelemat latinannokset (Borgoa, Uloa) ja viimeisenä
- myöhempien aikojen latinistien keksimät latinannokset.
Nimiä on niin ikään johdettu monella tavalla. Yhtäältä nimiä on muodostettu pitäjän vanhan ruotsinkielisen nimen pohjalta (Åbo → Aboa 'Turku'; Nyslott → Arx Nova 'Savonlinna'). Nimi saattoi sisältää myös käännöslainan (Joensuu → 'Ostia'). Kiinnostava tapa muodostaa nimistöä on seurata uuden ajan oppineiden käytäntöjä muodostaa opillisia nimiä. Opintielle lähtenyt talollisen poika muokkasikin itselleen nimen kotipitäjänsä suoran ruotsinnoksen mukaan (Seinäjoki → vägg + älv → Wegelius), ja myöhemmällä ajalla oppineisto saattoi nimittää koko pitäjää mahtisuvun mukaan Vegeliaksi. Näin on latinannettu myös muiden muassa Kälviä (Calovius) ja Ähtävä (Essevius).
Vain rajallinen osa nimimuodoista voidaan katsoa vakiintuneiksi (esim. Aboa, vrt. Turkua). Monien nimien kohdalla kiistely jatkuu (Helsinkium? Helsingia? Helsingforsia? Forsia Helsingiorum?), ja yleisesti ottaen latinisteilla onkin varsin vapaat kädet tehdä mieleisiään uudismuodostuksia. Monet nimityksistä päättyvät -um tai -a ja ovat alkuaan luonteeltaan adjektiivisia. Muotoihin onkin alkujaan ajateltu pääsanaksi esimerkiksi oppidum ('kaupunki'), urbs ('suurkaupunki'), colonia ('siirtokunta') tai civitas ('kaupunkivaltio, polis').