Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila
From Wikipedia, the free encyclopedia
Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila[1] ovat ilmastohistorian käsitteitä, jotka liittyvät ajatukseen ja havaintoihin, että erittäin pikällä, satojen miljoonien vuosien aikaskaalalla Maapallon ilmasto on vuorotellut kahden luonteeltaan hyvin erilaisen perustilan ja ilmastojärjestelmän välillä.[2]. Jääkausitilassa (engl. Icehouse Earth tai icehouse climate; icehouse='jäävarasto') napa-alueilla on jäätiköitä, joiden laajuus vaihtelee kuitenkin suuresti varsinaisten jääkausien ja niiden välisten lämpimämpien interglasiaalien vuorotellessa. Kasvihuonetilassa (Greenhouse Earth tai greenhouse climate) Maa taas on pysyvästi kokonaan jäätön tai lähes jäätön ja ilmasto on kauttaaltaan lämmin tai kuuma (koko maapallon keskilämpötila yli 20 °C), ja kasvihuonekaasujen kuten hiilidioksidin pitoisuudet ovat korkeita.[3] Perustilojen välinen rajanveto ei kuitenkaan ole jyrkkä.
Maa on nykyisin jääkausitilassa, johon se siirtyi kenotsooisen maailmankauden puolivälissä noin 34 miljoonaa vuotta sitten.[4] Etelämanner jäätyi tuolloin, ja ilmasto viileni vähitellen; pohjoisella pallonpuoliskolla varsinaisten jääkausien ja interglasiaalien vuorottelu alkoi vasta pleistoseenikaudella noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Tuo lyhyempijaksoinen jääkausivuorottelu tapahtuu noin 100 000 vuoden sykleissä (joiden sisällä on vielä tiheämpää stadiaalien ja interstadiaalien vuorottelua). Nykyisen holoseeni-interglasiaalin keskilämpö on noin 15 °C,[5] ja varsinaisten jääkausien kylmimmissä vaiheissa se on ollut 9–10 °C.
Tätä edeltänyt toistaiseksi viimeinen kasvihuonetila kesti 50–70 miljoonaa vuotta, ja siihen sisältyi hirmuliskojen valtakausi liitukaudella ja sitä seurannut nisäkkäiden ajan aloittanut paleoseeni.[3][6] Sitä edeltäneet edelliset jääkausitilavaiheet Maan historiassa olivat n. 110–170 mvs (joskaan näyttöä napajäätiköistä ei ole), 260–330 mvs ja 420–460 mvs.[7] sekä aiemmin 600–750 mvs.[7][2]
Maan lämpötilaan vaikuttavat muun muassa merivirrat.[8] Merivirtoihin taas vaikuttaa keskeisesti mantereiden sijainti ja siis mannerliikunnot, jotka tapahtuvat kymmenien ja satojen miljoonien vuosien aikaskaalalla. Samoin ilmastoon vaikuttavat kasvihuonekaasujen pitoisuudet, ja suuriin tulivuoren purkauksiin liittyvien valtavien hiilidioksidipäästöjen on arveltu säätelevän ilmastosysteemin siirtymiä jääkausi- ja kasvihuonetilan välillä.[3] Myös vulkaaninen aktiivisuus liittyy mannerlaattojen törmäyksiin ja on näin yhteydessä mannerliikuntoihin.
Nykyisen kasvihuonepäästöjen lisääntymisen ja ihmisen näin aiheuttaman ilmastonlämpenemisen on spekuloitu äityvän niin suureksi, että se voi äärimmillään johtaa Maan siirtymiseen jääkausitilasta kasvihuonetilaan ja jääkausisyklien loppumista.lähde?