Mesotsooinen maailmankausi

Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten. Maailmankausi tunnetaan dinosaurusten ja muiden matelijoiden valtakautena.^[1] Matelijat valloittivat maan, veden ja ilman ja niistä kehittyi suuria kasvi- ja lihansyöjäeläimiä. Kauden loppupuolella nisäkkäät ja linnut lajiutuivat omiksi ryhmikseen. Hyönteiset ja kalat alkoivat muistuttaa nykyisiä. Kasvillisuutta hallitsivat käpypalmut ja saniaiset. Koppisiemeniset kasvit ilmestyivät liitukaudella. Maailmankausi jaetaan kolmeen kauteen: triaskauteen, jurakauteen ja liitukauteen.

Katso myös

• Geologiset kaudet
• Paleotsooinen maailmankausi
• Kenotsooinen maailmankausi
• Paleoseeni
• Tertiäärikausi

Lähteet

1. Mesozoic Era Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.1.2013.

Aiheesta muualla

• The Mesozoic from Palaeos
• Mesozoic terrestrial ecosystems

Prekambri (4 567–541 miljoonaa vuotta sitten)
Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs)
Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs)	eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs)
Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs)	paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000–541 mvs)
541 miljoonaa vuotta sitten – nykyaika
Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika)	paleotsooinen (541–252,17 mvs): kambrikausi • ordovikikausi • siluurikausi • devonikausi • kivihiilikausi • permikausi mesotsooinen (252,17–66,0 mvs): triaskausi • jurakausi • liitukausi kenotsooinen (66,0 mvs – nykyään): paleogeenikausi • neogeenikausi • kvartäärikausi

Maapallon geologinen historia

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.