Nertšinskin rauha
Venäjän ja Kiinan välinen rauhan- ja rajasopimus 1689 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Nertšinskin rauhansopimus (ven. Нерчинский договор, kiin. 尼布楚條約, Níbùchǔ Tiáoyuē) oli vuonna 1689 allekirjoitettu ensimmäinen Venäjän ja Kiinan välinen rauhansopimus. Venäläiset luopuivat Amur-joen pohjoispuolisista alueista Stanovoivuoristoon saakka ja pitivät Argun-joen ja Baikaljärven välisen alueen. Rauhansopimuksella vahvistettu, Argun-jokea ja Stanovoivuoria pitkin kulkeva raja pysyi paikoillaan vuoteen 1858 saakka.
Rauhansopimus allekirjoitettiin Nertšinskissä 27. elokuuta 1689.[1] Sen allekirjoittivat Kiinan keisari Kangxin edustajana Songgotu ja sekä Venäjän tsaarien Pietari I:n ja Iivana V:n edustajana Fjodor Aleksejevitš Golovin.
Rauhansopimuksen virallinen alkuperäisversio oli latinankielinen, ja se käännettiin venäjäksi ja mantšuksi, mutta nämä versiot poikkeavat merkittävästi toisistaan. Vielä kaksisataa vuotta myöhemminkään sopimuksesta ei ollut olemassa virallista kiinankielistä tekstiä,[2][3] mutta maastossa rajamerkkeihin tehtiin kiinan-, mantšun-, venäjän- ja latinankieliset merkinnät.[4]
Myöhemmin, vuonna 1727, Kjahtan sopimuksella vahvistettiin silloinen Kiinan ja Venäjän, nykyinen Mongolian ja Venäjän raja Argunin länsipuolella sekä avattiin karavaanikauppa.
Nertšinskin rauhassa sovittu raja pysyi voimassa, kunnes Kiina vuonna 1858 joutui Aigunin sopimuksella luovuttamaan Amurin pohjoispuoliset alueensa Venäjälle. Vuonna 1860 Venäjään liitettiin Pekingin rauhansopimuksella vielä Ussurin itäpuoliset alueet ja niiden mukana rannikko Vladivostokiin saakka.[5][6] Nykyinen raja kulkee Argun-, Amur- ja Ussuri-jokia pitkin.