Olav Tryggvason eli Olavi Tryggvenpoika (muinaisnorjaksi Óláfr Tryggvason, n. 964 – 9. syyskuuta 1000) oli Norjan kuningas vuosina 995–1000. Hänet tunnetaan myös nimellä Olav I. Olav oli Tryggve Olafssonin poika ja Harald Kaunotukan pojanpojanpoika.[1]
| Olavi Tryggvenpoika | |
|---|---|
 Olav Tryggvason valitaan kuninkaaksi. Peter Nicolai Arbon maalaus. | |
| Norjan kuningas | |
| Valtakausi | 995–1000 |
| Edeltäjä |
Haakon Sigurdinpoika Sven Haaraparta |
| Seuraaja |
Eerik Haakoninpoika Sven Haakoninpoika Sven Haaraparta |
| Syntynyt |
963 Norja |
| Kuollut |
9. syyskuuta 1000 Svolderin taistelu |
| Lapset | Tryggve Kruununtavoittelija |
| Suku | Kaunotukka |
| Isä | Tryggve Olafsson |
| Äiti | Astrid Eiriksdatter |
Olav syntyi pian sen jälkeen, kun Harald Harmaaturkki oli surmannut hänen isänsä. Legendojen mukaan Olav pakeni äitinsä Astridin kanssa Kiovan ruhtinaan Vladimirin luo, jossa Olav sai viikinkisoturin koulutuksen. Vuonna 991 Olav liittyi viikinkijoukkoihin, jotka hyökkäsivät Englantiin. Viikingit pakottivat Englannin hallitsijan Ethelred Neuvottoman tuolloin maksamaan lunnaita. Ethelred joutui maksamaan lunnaita myös vuonna 994, jolloin Olav miehitti Englannin Tanskan kuninkaan Sven Haaraparran kanssa.[1]
Olav oli maanpaossa kääntynyt jo kristityksi ja hänet konfirmoitiin Andoverissa vuonna 994 Ethelredin toimiessa hänen kummisetänään. Kuultuaan Haakon Sigurdinpoikaa vastaan nousseesta kapinasta Olav palasi Norjaan vuonna 995. Haakonin kuoltua Olav valittiin yksimielisesti kuninkaaksi. Pian valintansa jälkeen hän aloitti Norjan käännyttämisen kristinuskoon. Hänen vaikutusvaltansa ulottui kuitenkin vain rannikkoalueille ja läntisille saarille, eikä hän pystynyt vakiinnuttamaan kristinuskoa eikä hallintoa Norjassa. Olav pystyi silti viemään kristinuskon Shetlantiin, Färsaarille, Orkneysaarille, Islantiin ja Grönlantiin. Hän perusti vuonna 997 Trondheimin, josta tuli maan ensimmäinen pääkaupunki. Olav kaatui Svoldin taistelussa vuonna 1000.[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
