Halikon kirkonkylä
entisen Halikon kunnan keskusta, nykyään osa Saloa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Halikon kirkonkylä on entisen Halikon kunnan keskusta. Kyseessä ei ole kuitenkaan kylä, vaan useiden kylien yhteen kasvanut alue. Halikon kirkonkylä onkin enemmän kansan suussa kulkeva käsite, jota ei ole tarkkaan rajattu. Yleisesti sen katsotaan itä–länsi-suunnassa alkavan entisestä Salon kaupungin rajasta ja loppuvan Halikonjokeen. Tilastollisessa taajamaluokituksessa Halikon kirkonkylä on kasvanut yhteen Salon keskustaajaman kanssa.
Halikon kirkon ympärille ei muodostunut laajaa asutusta omaksi kyläkseen, kuten yleensä vanhojen kirkkojen ympärille on rakentunut. Tämä johtui siitä, että kirkko rakennettiin Joensuun kartanon maille, joten kirkkoa ja pappilaa ympäröivät maat olivat Joensuun viljelykäytössä. Tilanne muuttui toisen maailmansodan jälkeen, kun valtio lunasti Joensuun maita Karjalan evakkojen asuttamiseksi. Kirkon ympäristöön rakennettiin paljon rintamamiestaloja, joista osa on myöhemmin purettu.
Kirkonkylän asutus kasvoi nopeasti, koska Salon kaupunki on lähellä. 1970-luvulla kylään rakennettiin useita kerrostaloja, yläkoulu ja lukio ja tiestöä ja kaavoitusta parannettiin. Kirkonkylän kasvu jatkuu edelleen: kerrostaloja on rakennettu vanhoille rintamamiestonteille keskustan tuntumaan ja esimerkiksi vanhalle torille. 2000-luvun alussa nousi 110-tien laitaan Salitunojan länsipuolelle Prismakeskus-niminen kauppakeskittymä. Sen läheisyyteen valmistui Salo Retailpark entiselle Salon ja Halikon raja-alueelle vuonna 2009.
Museovirasto on määritellyt Halikon kirkonseudun, johon kuuluu myös läheinen Rikalan muinaislinna Halikonjoen vastarannalla, yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1][2]