kilpapyöräilijä From Wikipedia, the free encyclopedia
Primož Roglič (s. 29. lokakuuta 1989 Kisovec, Zagorje ob Savi) on slovenialainen maantiepyöräilijä[1] ja entinen mäkihyppääjä[2][3]. Hän on Espanjan ympäriajon nelinkertainen voittaja, Italian ympäriajon voittaja[4] ja aika-ajon olympiavoittaja.[5]
Primož Roglič | |
---|---|
Primož Roglič vuonna 2019 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 29. lokakuuta 1989 |
Kansalaisuus | Slovenia |
Pyöräilijä | |
Pituus | 177 cm |
Paino | 65 kg |
Joukkue | Bora-Hansgrohe |
Laji | maantie |
Rooli | ajaja |
Ura | |
Ammattilaisjoukkue(et) | |
2013–2015 2016–2023 2024– |
Adria Mobil Team LottoNL-Jumbo / Team Jumbo-Visma Bora-Hansgrohe |
Suurimmat voitot | |
Aika-ajon olympiakulta 2020 |
|
Tiedot päivitetty: 11. syysuuta 2024 |
|
Aiheesta muualla | |
primozroglic.com | |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Slovenia | |||
Miesten pyöräily | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Tokio 2020 | aika-ajo | |
Maantiepyöräilyn MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Bergen 2017 | aika-ajo |
Roglič kuului Slovenian joukkueeseen, joka voitti mäkihypyn nuorten joukkuekilpailun maailmanmestaruuden Tarvisiossa 2007. Hänen lisäkseen joukkueessa hyppäsivät Robert Hrgota, Jurij Tepeš ja Mitja Mežnar. Hän sai nuorten MM-kilpailuissa joukkuehopeaa Kranj'ssa 2006. Henkilökohtaisessa kilpailussa hän sijoittui Kranj'ssa yhdeksänneksi ja Tarvisiossa viidenneksi.[2]
Roglič voitti Continental Cupin osakilpailun Planicassa tammikuussa 2006 ja Westbyssa helmikuussa 2007. Lisäksi hän sijoittui kerran toiseksi ja kaksi kertaa kolmanneksi. Hän oli Continental Cupin kokonaiskilpailussa kahdeksas kaudella 2006–2007.[2]
Roglič edusti maantiepyöräilyssä slovenialaista Adria Mobil -joukkuetta vuosina 2013–2015. Kausilla 2016–2023 hän kilpaili UCI World Tour -tasolla alankomaalaisessa Team LottoNL-Jumbo / Team Jumbo-Visma -tallissa, ja vuodesta 2024 lähtien Bora-Hansgrohessa.
Roglič voitti Slovenian ympäriajon 2015.[1] Italian ympäriajossa 2016 hän sijoittui ensimmäisenä etappina ajetussa aika-ajossa toiseksi 0,01 sekuntia Tom Dumoulinille hävinneenä[6]. Hän voitti saman kilpailun yhdeksännen etapin, 40,5 kilometrin aika-ajon, kymmenen sekunnin erolla Matthias Brändleen[7]. Hän voitti Volta ao Algarve -kilpailun 2017.[4] Saman vuoden Ranskan ympäriajossa hän voitti Serre-Chevalieriin päättyneen 17. etapin minuutin ja 13 sekunnin erolla Rigoberto Urániin[8]. Bergenin MM-kilpailuissa 2017 hän saavutti aika-ajossa hopeaa 57 sekuntia Tom Dumoulinille hävinneenä[9].
Roglič voitti Baskimaan ympäriajon 2018 minuutin ja yhdeksän sekunnin erolla Mikel Landaan[10]. Hän voitti kilpailussa aika-ajoetapin ja sijoittui kolmella etapilla toiseksi.[4]. Muutamaa viikkoa myöhemmin hän voitti Tour de Romandien kahdeksan sekunnin erolla Egan Bernaliin[11]. Hän sijoittui kilpailussa kahdella etapilla toiseksi ja prologissa kolmanneksi. Kesäkuussa hän voitti Slovenian ympäriajon. Saman vuoden Ranskan ympäriajossa hän voitti Larunsiin päättyneen 19. etapin ja sijoittui kokonaiskilpailussa neljänneksi.[4]
Roglič voitti 2019 UAE Tourin 31 sekunnin erolla Alejandro Valverdeen[12] Hän voitti samana vuonna Tirreno–Adriaticon kokonaiskilpailun sekunnin erolla Adam Yatesiin. Ennen viimeisenä etappina ajettua aika-ajoa hän oli ollut 25 sekuntia Yatesiä jäljessä.[13] Hän voitti 2019 Tour de Romandien 49 sekunnin erolla Rui Costaan. Hän voitti kilpailussa kolme etappia.[14] Saman vuoden Italian ympäriajossa hän voitti kaksi aika-ajoetappia. Hän johti kokonaiskilpailua etappien 1−5 jälkeen[4] ja sijoittui lopulta kolmanneksi, kaksi ja puoli minuuttia kilpailun voittaneelle Richard Carapazille hävinneenä[15]. Espanjan ympäriajossa 2019 hän voitti kymmenentenä etappina ajetun aika-ajon nousten samalla kokonaiskilpailun johtoon.[4] Hän voitti kilpailun lopulta kahden minuutin ja 16 sekunnin erolla Alejandro Valverdeen[16] Hän voitti myös pistekilpailun. Myöhemmin samana vuonna hän voitti Giro dell'Emilian ja Tre Valli Varesinen.[4]
Roglič voitti vuonna 2020 maantieajon Slovenian-mestaruuden ja Tour de l'Ain -etappikilpailun. Saman vuoden Ranskan ympäriajossa hän voitti neljännen etapin. Hän nousi kokonaiskilpailun kärkeen oltuaan yhdeksännellä etapilla toinen. Hän menetti keltaisen paidan toiseksi viimeisenä päivänä ajetun aika-ajoetapin jälkeen[4] ja sijoittui kokonaiskilpailussa lopulta toiseksi 59 sekuntia Tadej Pogačarille hävinneenä[17]. Hän voitti samana vuonna Liège–Bastogne–Liège-suurklassikon. Saman vuoden Espanjan ympäriajossa hän voitti ensimmäisen, kahdeksannen. kymmenennen ja 13:nnen etapin. Hän johti kokonaiskilpailua etappien 1–5 ja 10–11 jälkeen sekä jälleen 13:nnesta etapista alkaen.[4] Hän voitti kilpailun lopulta 24 sekunnin erolla Richard Carapaziin[18].
Roglič voitti vuonna 2021 Baskimaan ympäriajon 52 sekunnin erolla Jonas Vingegaardiin.[19] Vuodelle 2021 siirretyissä Tokion olympialaisissa Roglič voitti aika-ajon kultaa.[5] Saman vuoden Espanjan ympäriajon hän voitti neljän minuutin ja 42 sekunnin erolla Enric Masiin[20] Hän voitti kilpailussa kaikkiaan neljä etappia, mukaan lukien molemmat aika-ajot. Hän johti kokonaiskilpailua etappien 1–2 ja 6–9 ja lopullisesti etapin 17 jälkeen.[4]
Roglič voitti 2022 Pariisi–Nizza-ajon 29 sekunnin erolla Simon Yatesiin[21]. Hän voitti saman vuoden Critérium du Dauphinén 40 sekuntia ennen tallitoveriaan Jonas Vingegaardia[22]. Vuonna 2023 hän voitti Tirreno–Adriaticon 18 sekunnin erolla João Almeidaan[23] ja Katalonian ympäriajon kuuden sekunnin erolla Remco Evenepoeliin[24]. Hän voitti saman vuoden Italian ympäriajon 14 sekunnin erolla Geraint Thomasiin[25] Hän nousi kokonaiskilpailun johtoon voitettuaan toiseksi viimeisen päivän aika-ajoetapin. Espanjan ympäriajossa hän voitti kahdeksannen ja 17. etapin. Kokonaiskilpailussa hän sijoittui kolmanneksi Jumbo-Visman kolmoisvoittoon päättyneessä kilpailussa.[4]
Roglič voitti vuonna 2024 Critérium du Dauphinén kahdeksan sekunnin erolla Matteo Jorgensoniin[26]. Hän voitti saman vuoden Espanjan ympäriajon yli kahden ja puolen minuutin erolla Ben O'Connoriin. Samalla hän nousi neljällä voitollaan Roberto Herasin rinnalle eniten Espanjan ympäriajon kokonaisvoittoja saavuttaneeksi pyöräilijäksi.[27] Hän voitti neljännen etapin, minkä jålkeen hän siirtyi kokonaiskilpailun johtoon kahden etapin ajaksi. Hän voitti myös kahdeksannen etapin. Hän nousi lopullisesti kokonaiskilpailun johtoon voitettuaan 19. etapin.[4]
Lähteet: Cycling Archives[1], Pro Cycling Stats[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.