Pyhän Sofian katedraali (Kiova)
From Wikipedia, the free encyclopedia
Pyhän Sofian katedraali (ukr. Собор Святої Софії, Софійський собор, Sobor Svjatoji Sofiji, Sofijskyi sobor) on Kiovassa sijaitseva kirkko. Sen on rakennuttanut 1000-luvun alussa Jaroslav I Viisas. 1600–1700-lukujen vaihteessa sen ulkonäköä muutettiin ukrainalaiseen barokkityyliin.[1] Katedraalin sisällä on säilynyt 260 neliömetrin kokoinen maailman suurin mosaiikkityö ja 3 000 neliömetrin kokoinen freskolähde?.
Pyhän Sofian katedraali | |
---|---|
Собор Святої Софії Sobor Svjatoji Sofiji |
|
Pyhän Sofian katedraali |
|
Sijainti | Ukraina, Kiova |
Koordinaatit | 50°27′10″N, 30°30′52″E |
Rakennustyyppi | kirkkorakennus |
Valmistumisvuosi | 1037 |
Rakennuttaja | Jaroslav I Viisas |
Julkisivumateriaali | kivi |
nykyään museo |
|
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla | |
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo |
Katedraali toimi kirkollisessa käytössä vuoteen 1929lähde?. Vuodesta 1934 lähtien se on ollut museona[2]. Nykyään se on tärkein osa Kiovan Sofian kansallispuistoa.[3] Se on Ukrainan suurimpia museoita. Muita ovat Kiovan kultaiset portit 1000-luvulta, Kirillin kirkko 1100-luvulta, Andrejevin kirkko 1700-luvulta sekä Sudaksin linnoitus Krimillä 500–1400-luvulta.
Pyhän Sofian katedraalista ja Kiovan luolaluostarista tuli vuonna 1990 ensimmäiset Unescon maailmanperintökohteet Ukrainassa.[1] Siksi sitä ei voi enää käyttää uskonnollisessa tarkoituksessa. Ainoa poikkeus on 24. elokuuta, joka on Ukrainan itsenäisyyspäivä, jolloin uskonnollisten yhteisöjen edustajat ovat pitäneet jumalanpalveluksen vuodesta 2005 lähtien.[1][4] Pyhän Sofian katedraaliin kuuluvat myös luostarirakennukset 1700-luvulta: kellotorni, eteläinen sisääntulotorni, koulu, metropoliitan asunto ja Zaborovskin portit[1].