Raasepori
Wikipediasta
Raasepori Raseborg |
|
---|---|
sijainti |
|
Raaseporin linna |
|
Sijainti | |
Maakunta | Uudenmaan maakunta |
Seutukunta | Raaseporin seutukunta |
Kuntanumero | 710 |
Hallinnollinen keskus | Tammisaaren keskustaajama |
Perustettu | 2009 |
Kuntaliitokset |
Karjaa (2009) Pohja (2009) Tammisaari (2009) |
Pinta-ala ilman merialueita |
1 215,45 km² 75:nneksi suurin 2020 |
Kokonaispinta-ala |
2 354,22 km² 35:nneksi suurin 2020 [1] |
– maa | 1 148,30 km² |
– sisävesi | 67,15 km² |
– meri | 1 138,77 km² |
Väkiluku |
27 530 39:nneksi suurin 31.12.2020 [2] |
– väestötiheys | 23,97 as./km² (31.12.2020) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 15,2 % |
– 15–64-v. | 59,4 % |
– yli 64-v. | 25,4 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 30,7 % |
– ruotsinkielisiä | 64,9 % |
– muut | 4,5 % |
Kunnallisvero |
22,00 % 20:nneksi suurin 2021 [5] |
Kaupunginjohtaja | Ragnar Lundqvist |
Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
2017–2021[6] • RKP • SDP • Vihr. • Kok. • Vas. • Ps. |
22 13 4 2 1 1 |
www.raasepori.fi |
Raasepori (ruots. Raseborg) on Suomen kaupunki, etelärannikolla Uudenmaan maakunnan länsiosassa. Raaseporin kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistyivät. Kunnanvaltuustot päättivät yhdistymisestä 18. kesäkuuta 2007. Raaseporin kaupungissa on 27 530 asukasta[2], joista hieman yli puolet asuu liitosta edeltäneen Tammisaaren kaupungin alueella. Väkiluvultaan Raasepori on Suomen 39. suurin kunta. Raaseporin asukkaista 64,9 prosenttia on ruotsinkielisiä.[4]
Kaupungin nimi on peräisin Tammisaaren Snappertunassa sijaitsevasta Raaseporin linnasta. Jouko Vahtola on katsonut linnan mahdollisesti perustaneiden saksalaisten antaneen linnalle nimen Lyypekin lähellä sijaitsevan Ratzeburgin hiippakunnan mukaan.[7] Historiallisesti seutu on keskiajalla kuulunut Raaseporin lääniin. Kaupungille valittiin kutsukilpailun perusteella uusi vaakuna, jota on kritisoitu sen epäheraldisuudesta ja valinnan menettelytapojen vuoksi.[8]
Suomen kunnista Raaseporissa on kuudenneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa niitä oli 6 200.[9]
Raaseporin naapurikuntia ovat Hanko, Kemiönsaari, Salo, Inkoo ja Lohja.
Maantiede
Raasepori sijaitsee Länsi-Uudellamaalla aivan Hankoniemen kannassa. Kaupungin suuresta pinta-alasta ison osan vie sen halkova Pohjanpitäjänlahti. Kaupungin rannikkoa hallitsevat lukuisat saaret, jotka kuuluvat Tammisaaren saaristoon.
Yleisesti Raaseporin maaperää hallitsee Salpausselän pääasiassa moreeni- ja saviperäinen maa-aines. Kaupungin alueen metsät ovat pääasiassa kuivaa kangasta. Vesistöt koostuvat pääasiassa syvälle yltävistä lahdista ja saarien välisistä salmista, sekä muutamista järvistä. Suuria jokia ei ole; merkittävin on Mustionjoki.
Nähtävyyksiä
Raaseporin tunnetuin nähtävyys on Raaseporin linnanrauniot, joka on Tammisaaren ja koko läntisen Uudenmaan merkittävin historiallinen jäänne. Linna on osittain entisöity ja kesäisin linnan läheisyydessä toimii kesäteatteri, jonka näyttelijät toimivat linnassa myös oppaana. Keskiajalta on peräisin myös Grabben kanava.
Kaupungissa on lukuisia kirkkoja, joista suurin on 1600-luvulla rakennettu Tammisaaren kirkko. Sen rakennustyöt pani alulle vuonna 1651 kreivi Gustaf Adolf Lejonhufvud. Kirkko sai nykyisen ulkoasunsa kaupunkia vuonna 1821 tuhonneen tulipalon jälkeen. Tenholan[10], Karjaan[11] ja Pohjan[12] kirkot ovat keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Muut kaupungin alueen kirkot Snappertunassa ja Mustiossa ovat 1600- ja 1700-lukujen puukirkkoja. Nykyinen Bromarvin kirkko on rakennettu aikaisemman palaneen kirkon paikalle 1980–1981.
Raaseporissa sijaitsee myös monia muistomerkkejä. Harparskogissa sijaitsee Mannerheimin kivi, joka on pystytetty paikalle, jossa sotamarsalkka Mannerheim vastaanotti vuonna 1941 Hangon rintamalla taistelleiden joukkojen ohimarssin. Karjaalla sijaitsee Maasillan taistelun muistomerkki ja Dragsvikissä sijaitsee Tammisaaren vankileirillä kuolleiden punaisten muistomerkki.
Mustionjoen varrella sijaitsee useita historiallisia ruukkikyliä. Tammisaaren vanhin kaupunginosa, Barckens Udde on suojeltu ja rauhoitettu uusilta rakennuksilta. Sen rakennuskanta koostuu pelkästään 1700- ja 1800-luvun rakennuksista.
Tammisaaren saariston kansallispuisto käsittää osan Raaseporin laajasta saaristosta. Tammisaaressa sijaitsee saariston luontoa esittelevä Tammisaaren luontokeskus. Tammisaaren saaristoon on mahdollista tutustua saaristoristeilyllä, joita tekee M/S Sunnan II. Laiva on entinen sisävesihöyrylaiva Saimaalta. Karjaan Lepinjärvi (Läppträsket) on lintujärvi.
Kaupunginalueella on lukuisia vanhoja kartanoita ja linnoja, kuten Mustion linna ja raunioituneet Grabbackan linna ja Junkarsborgin puulinna.
Kauan asutulla alueella on paljon hautakalmistoja eri aikakausilta. Niitä löytyy muun muassa Brobackasta, Stora ja Lilla näsetistä, sekä Kroggårdsmalmenista.
Historia
Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaari, Pohja ja Karjaa yhdistyivät kaksivuotisen liitosprosessin jälkeen. Alueella on sijainnut useita kuntia.
Raaseporin linna rakennettiin Snappertunaan 1300-luvulla. Karjaasta ja Tammisaaresta on myös ensimmäiset kirjalliset lähteet noilta ajoilta.
Tammisaari sai kaupunginoikeudet 1528, jolloin alueen hallinto siirtyi Snappertunasta sinne. Kaupungin merkittävän kirkon olemassaolo saattoi pelastaa sen kaupunkioikeudet, sillä kuningas Kaarle XI oli vielä 1690-luvulla aikeissa peruuttaa ne. 1600-luvulla kaupungin kaupankäynti kärsi myös merkantilismista eli valtion sääntelystä ja holhouksesta. Muun muassa vuonna 1614 ulkomaisten alusten tulo kaupungin satamaan kiellettiin ja vuonna 1636 ulkomaankauppa kiellettiin kokonaan.
1500-luvulla Raaseporin alueelle perustettiin useita Suomen ensimmäisistä ruukeista. Alueelle kehittyi merkittäviä ruukkikyliä kuten Fiskars, Billnäs, Fagervik, Antskog ja Åminnefors.
Usean kunnan alue alkoi yhdentyä 1900-luvun loppupuolella. Tosin Mustio oli liitetty Karjaan maalaiskuntaan jo 1929. Karjaan mlk puolestaan liitettiin Karjaaseen 1969. Vuonna 1977 alueella tehtiin suuria kuntaliitoksia; Snappertuna ja Tammisaaren mlk liitettiin Tammisaareen ja Bromarv jaettiin Tenholan ja Hangon kesken. Vuonna 1993 Tenhola liitettiin vielä Tammisaareen.
Kyliä ja taajamia
Raaseporin suurimmat taajamat ovat Tammisaaren ja Karjaan entiset kaupunkikeskustat. Tammisaari on vanha, 1500-luvulla perustettu kaupunki. Karjaa sen sijaan kehittyi asutuskeskukseksi vasta 1900-luvulla rautatieaseman ympärille.
Taajamat
Vuoden 2016 lopussa Raaseporissa oli 27 851 asukasta, joista 21 453 asui taajamissa, 6 081 haja-asutusalueilla ja 317 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Raaseporin taajama-aste on 77,9 %.[13] Raaseporin taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[14]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Tammisaaren keskustaajama | 8 614 |
2 | Karjaan keskustaajama | 7 929 |
3 | Pohjan kirkonkylä | 2 012 |
4 | Langansböle | 840 |
5 | Tenhola | 746 |
6 | Mustion asema* | 595 |
7 | Fiskari | 502 |
8 | Mustion ruukki | 215 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Mustion aseman taajama sijaitsee pääosin Raaseporissa, mutta pieniltä osin myös Inkoossa.[14] Pinjainen on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Karjaan keskustaajamaa. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Bromarv lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.
Tammisaaren alue
Box, Bredvik, Bromarv, Båsa, Dragsvik, Fagernäs, Finby, Finby gränd, Gammelboda, Hangist, Harparskog, Hylta, Höstnäs, Ingvalsby, Jomalvik, Jussaari (Jussarö), Kalvdal, Kansjärvi (Kansjärv), Kelkkala (Kälkala), Kisa (Leksvall), Kivitok, Koivuniemi (Björknäs), Kuivasto (Kvigos), Kulla, Kårböle, Langansböle, Långstand, Malarby, Niitlahti (Nitlax), Norrstrand, Näset, Orvlax, Padva, Pargas, Parkkala (Barkala), Prästkulla, Raasepori (Raseborg), Rekuby, Riilahti (Rilax), Rösund, Siggby, Sillböle, Skogby, Skräddarböle, Skåldö, Sköldargård, Snappertuna, Sommarö, Svenskby, Tallbacka, Tenhola (Tenala), Trollböle, Trollshovda, Västervik, Vättlax, Öby, Östanberg, Österby
Karjaan alue
Backby, Backgränd, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bällby Bäljars, Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, Gösbacka, Heimos, Hållsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema (Karis station), Karjaan keskusta (Karis centrum), Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Kroggård, Kudiby, Kurby, Kvarvbacka, Leppi (Läpp), Lågbacka, Lövkulla, Mangård, Meltola (Mjölbolsta), Mjölnarby, Mustio (Svartå), Nyby, Osmundsböle, Pappila (Prästgården), Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannäs, Sepänkylä (Smedsby), Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Tallmo, Torsböle, Visanbacka, Västanby, Österby
Pohjan alue
Andkärr, Ansku (Antskog), Baggby, Björsby, Bockboda, Bollsta (Bollstad), Borgby, Brunkom, Brödtorp, Böle, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari (Fiskars), Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kiila (Kila), Klinkbacka, Koppskog, Kuovila (Skogböle), Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Mörby, Näsby, Pappila (Prästgården), Persböle, Pinjainen (Billnäs), Pohjankuru (Skuru), Ramskulla, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skrittskog, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano (Nygård), Vesterby, Joensuu (Åminne), Åminnefors
Politiikka
Valtuusto
Raaseporin valtuuston enemmistö koostuu Ruotsalaisen Kansanpuolueen sekä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen valtuutetuista. Valtuuston puheenjohtaja on RKP:n Thomas Blomqvist. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ja toinen varapuheenjohtaja Kokoomuksen Erkki Rissanen. Alla puolueiden paikkaluvut kun jäseniä on 43:
Eduskuntavaalit 2011
Raaseporin alueen puoluekannatuslukemat:
- RKP 42,7 %
- SDP 30,1 %
- Kokoomus 7,6 %
- Perussuomalaiset 6,4 %
- Vihreät 5,3 %
- Vasemmistoliitto 3,4 %
- Keskusta 1,9 %
- KD 1,5 %
Väestö
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raaseporissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]
- Ekenäsnejdens svenska församling
- Karis-Pojo svenska församling
- Raaseporin suomalainen seurakunta
Nämä seurakunnat muodostavat Raaseporin seurakuntayhtymän (ruots. Raseborgs kyrkliga samfällighet).
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Raaseporin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[17]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Raaseporin nykyisellä alueella.[16]
- Bromarvin seurakunta (ruots. Bromarvs församling, jaettu Ekenäsnejdens svenska församlingin ja Raaseporin suomalaisen seurakunnan kesken 2015)
- Karis svenska församling (liitetty Karis-Pojo svenska församlingiin 2015)
- Karjaan seurakunta (ruots. Karis församling, jaettu Karjaan suomalaiseksi ja ruotsalaiseksi seurakunnaksi 1997)
- Karjaan suomalainen seurakunta (liitetty Raaseporin suomalaiseen seurakuntaan 2015)
- Mustion tehdasseurakunta (ruots. Svartå bruksförsamling, liitetty Karjaan seurakuntaan 1923)
- Pohjan suomalainen seurakunta (liitetty Raaseporin suomalaiseen seurakuntaan 2015)
- Pojo svenska församling (liitetty Karis-Pojo svenska församlingiin 2015)
- Snappertunan seurakunta (ruots. Snappertuna församling, jaettu Ekenäsnejdens svenska församlingin ja Raaseporin suomalaisen seurakunnan kesken 2015)
- Tammisaaren kaupunkiseurakunta (ruots. Ekenäs stadsförsamling, yhdistetty Tammisaaren maaseurakunnan kanssa Tammisaaren seurakunnaksi 1977)
- Tammisaaren maaseurakunta (ruots. Ekenäs landsförsamling, yhdistetty Tammisaaren kaupunkiseurakunnan kanssa Tammisaaren seurakunnaksi 1977)
- Tammisaaren seurakunta (ruots. Ekenäs församling, jaettu Ekenäsnejdens svenska församlingin ja Raaseporin suomalaisen seurakunnan kesken 2015)
- Tenholan seurakunta (ruots. Tenala församling, jaettu Ekenäsnejdens svenska församlingin ja Raaseporin suomalaisen seurakunnan kesken 2015)
Palvelut
Koulutus
Raaseporissa on kolme lukiota, Ekenäs gymnasium, Karis-Billnäs gymnasium ja Karjaan lukio.[18] Ammattikoulutusta tarjoavat Luksia ja Axxell, ammattikorkeakoulutusta Yrkeshögskolan Novia.[19]
Kirjasto
Raaseporin kunnan kirjastot ovat Tammisaaren kirjasto, Karjaan kirjasto, Pohjan kirjasto, Bromarvin sivukirjasto, Mustion sivukirjasto, Tenholan sivukirjasto ja kirjastoauto. Mustion sivukirjasto on suljettu toistaiseksi.[20]
Sosiaali- ja terveystoimi
Raaseporin terveyskeskuksella on kolme terveysasemaa: Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren terveysasema.[21]
Vesihuolto
Raaseporin Vesi on Raaseporin kaupungin kunnallinen liikelaitos, joka vastaa vesihuollosta eli veden toimituksesta ja jätevedenpuhdistuksesta kaupunginvaltuuston vahvistamilla toiminta-alueilla, noin 6 500 kiinteistön alueella.[22]
Jätehuolto
Raaseporin kaupunki on omistajana jätehuoltoyhtiö Rosk’n Rollissa, joka vastaa Länsi- ja Itä-Uudenmaan kuntien, myös Raaseporin, jätehuollosta. Alueen jätehuoltoviranomainen on Uudenmaan jätelautakunta.[23][24]
Energiahuolto
Tammisaaren keskustassa sähkönjakelija on Tammisaaren Energia. Muualla Raaseporissa jakelija on Caruna.[25]
Valtiolliset palvelut
Raaseporin Tammisaaressa sijaitsevat Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden Raaseporin toimipiste, jossa on käräjäoikeuden istuntopaikka, Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Raaseporin poliisiasema, Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston Raaseporin toimipaikka ja Uudenmaan maistraatin Raaseporin yksikkö.[26][27][28][29] Myös syyttäjälaitoksen Etelä-Suomen syyttäjäalueella on toimipiste Raaseporissa.[30]
Liikenne
Raaseporin kautta kulkee valtatie 25 Hyvinkäältä Hankoon. Se kulkee sekä Karjaan että Tammisaaren keskustojen ohi, ja noin kolmen kilometrin päässä Karjaan keskustasta siitä erkanee Helsinkiin johtava kantatie 51. Tammisaaresta Saloon johtaa kantatie 52.
Karjaan rautatieasema on risteysasema, jossa Helsingin ja Turun välinen rantarata leikkaa Hyvinkäältä Hankoon johtavan radan. Karjaalla pysähtyy osa Helsingin ja Turun välisistä junista. Sieltä kulkee myös taajamajunia Hankoon. Hyvinkään ja Karjaan välillä on vain tavaraliikennettä. Kunnassa on neljä henkilöliikenteen asemaa, Karjaa, Dragsvik, Tammisaari ja Skogby, joista kolmelta jälkimmäiseltä on yhteyksiä sekä Hankoon että Karjaalle kahden tunnin välein suuntaansa.
Talous
Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja. Pitäjään perustettiin noin vuonna 1630 Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki.
Nykyään huomattavimpia Raaseporin alueella toimivia yrityksiä ovat:
- SBA-Interior Ab, Mustio, laivateollisuus (huonekalut, seinä- ja lattiaelementit), sekä laser- ja metallityöalihankinta.
- Oy Sisu Auto Ab, Suomen ainoa kuorma-autovalmistaja
- Fiskars
- Sirkus Finlandian kotikaupunki on Raasepori
- Toroidion Oy, sähköautojen valmistaja.
Varuskunta
Uudenmaan Prikaati toimii Tammisaaren Dragsvikissä.
Urheilu
Entisen Pohjan kunnan alueella on kaksi täysimittaista golfkenttää, kaksi ratsastuskeskusta, laskettelukeskus sekä urheiluopisto.
Urheiluseuroja
- Bollklubben-46 (BK-46), jalka- ja käsipallo
- Ekenäs Sport Club (ESC) futsal
- IF Raseborg, yleisurheilu
- FBC Raseborg Knights (FBC Raseborg), salibandy
- Fiskarin Urheilijat -47, suunnistus, yleisurheilu
- Karjaan Ura, suunnistus
- Ekenäs Idrottsförening, jalka- ja käsipallo
- OK Raseborg, suunnistus
- Raaseporin Korilla, frisbeegolf ja paintball
- Ruukkigolf, golf
- HC-Grann, ratsastusseura
- Ice Team Raseborg, jääkiekko ja jääurheilu
- Team Tamminen (pyöräilyseura)
- Länsiuudenmaan pyöräilijät LUP-82
Kuvia
Alueella ennen sijainneet kunnat
- Tammisaari
- Tenhola (liitetty Tammisaareen 1993)
- Bromarv (liitetty Tenholaan 1977)
- Tammisaaren maalaiskunta (liitetty Tammisaareen 1977)
- Snappertuna (liitetty Tammisaareen 1977)
- Karjaa
- Karjaan maalaiskunta (liitetty Karjaaseen 1969)
- Pohja
Katso myös
Lähteet
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M12* 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2021.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Raasepori Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
- ↑ Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 87. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
- ↑ Vieläkö Raaseporin vaakunaa vatvotaan? Länsi-Uusimaa.
- ↑ Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009. suomi
- ↑ Tenholan seurakunta
- ↑ Karjaan kirkko
- ↑ Pyhän Marian kirkko – Pohjan Suomalainen Seurakunta
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Lukiot Raaseporin kaupunki. Viitattu 26.11.2019.
- ↑ Muu opetus Raaseporin kaupunki. Viitattu 26.11.2019.
- ↑ Aukioloajat ja yhteystiedot 8.10.2019. Raaseporin kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
- ↑ Terveyskeskus 3.9.2019. Raaseporin kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
- ↑ Raaseporin Vesi 18.11.2019. Raaseporin kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
- ↑ Kuntien jätehuoltoa Itä- ja Länsi-Uudellamaalla Rosk'n Roll. Viitattu 1.12.2019.
- ↑ Jätehuolto 6.11.2019. Raaseporin kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
- ↑ Energiahuolto 22.1.2019. Raaseporin kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
- ↑ Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus Oikeus.fi. 14.8.2019. Oikeusministeriö ja oikeuslaitoksen virastot. Viitattu 1.12.2019.
- ↑ Länsi-Uudenmaan poliisilaitos – Yhteystiedot Poliisi. Viitattu 1.12.2019.
- ↑ Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto Oikeus.fi. 23.10.2019. Oikeusministeriö ja oikeuslaitoksen virastot. Viitattu 1.12.2019.
- ↑ Raaseporin yksikkö Maistraatti. Viitattu 1.12.2019.
- ↑ Toimipaikat Syyttäjälaitos. Viitattu 1.12.2019.
Aiheesta muualla
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.