Rutola
Lappeenrannan kaupunginosa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Rutola on Lappeenrannan kaupunginosa ja kylä,[1] jonka alueella asuu lähes 1 000 asukasta. Se kuuluu Sammonlahden suuralueeseen. Rutola sijaitsee noin 10 kilometriä Lappeenrannan keskustasta länteen Mikkelintien varressa. Tukinuittoväylän varteen rakentui 1800-luvun lopulla sahakylä. Viime vuosina kylään on rakennettu runsaasti uusia omakotitaloja. Rutolan Lapatonniemeen, edesmenneen sahan tienoille on kaavoitettu pientaloalue. Rutolan itäisellä puolella sijaitsee Ruoholammen uusi asuinalue.
Rutolaan on perustettu kylätoimikunta 1980-luvun lopulla. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Rutolan lisäksi Iitiän, Turkkilan, Munteron, Torppakylän, Selkäharjun ja Rännikorven kylät.[2] Kylässä on toiminut vapaapalokunta vuodesta 1950 alkaen.[3]
Rutolan läpi kulkee Salpalinja. Niinpä kylää halkovat panssariesteet, juoksuhaudat ja sen kallioihin on kaivettu lukuisia bunkkereita[4] ja kaksi luolaa. Salpalinjalle rakennettiin yhteensä 25 luolaa. Ne tehtiin miehistön majoitustiloiksi, joukkosidontapaikoiksi tai yhdistelmäluoliksi, joihin kuului ase tai useita aseita sekä majoitustilaa miehistölle. Lähes kaikki luolat rakennettiin Lappeenrannan, Luumäen, Ylämaan ja Miehikkälän alueelle. Luolat jäivät kesken, sillä aselepo syksyllä 1944 lopetti niiden loppuunsaattamisen. Ainoaksi valmistuneeksi luolaksi jäi Rutolan luola.[5] Vuosina 2012–2013 Rutolaan tehtiin kyläpolku, joka kiertelee 3,5 kilometrin pituisena muun muassa vanhan sahan aluetta ja Salpalinjan bunkkereita.
Rutola sijaitsee Saimaan ja Kymijoen vesistön jakavalla kankaalla. Rutolan länsipuolella vain kapea kannas erottaa Saimaaseen laskevan Myllylammen ja Kymijoen vesistöön kuuluvan Kärjenlammen. Ennen Vuoksen puhkeamista Saimaa laski sitä kautta vetensä Kymijokeen ja mereen. Kivikautista asutusta on seudulta löytynyt Salpamajan alueelta, Etu- ja Taka-Munterosta, Sahalahdesta ja Hietarannalta.
Rutolaan rakennettiin uittoväylä ja saha 1800-luvun lopussa. Saha toimi aina 1930-luvulle asti, kunnes 1930-luvun pulavuodet tekivät toiminnasta lopun. Sen sijaan uitot jatkuivat 1960-luvulle asti. Rutolan tukinsiirtolaitos toimi vuosina 1892–1963. Sen avulla siirrettiin puuta Saimaalta Kymijoen vesistöön.
Rutolan historiaan vaikutti voimakkaasti vuonna 1918 käyty punaisten ja valkoisten kansalaissota. Sodan seurauksena Rutolan miehistä teloitettiin 47 ja kylään jäi 26 punaleskeä ja 60 orpoa.[2] Heikki Hietamies kirjoittanut tapahtumasta kirjan ”Naisten talvi”.[6] Siinä hän kertoo leskien ja orpojen yhteisön selviytymiskamppailusta surullisten tapahtumien jälkeen. Rutolan urheille naisille pystytettiin kylään vuonna 2003 muistomerkki.[7]