saksalainen puolitelavaunu From Wikipedia, the free encyclopedia
SdKfz 250 (Sonder-Kraftfahrzeug 250) oli Saksan asevoimien kevyesti panssaroitu neliakselinen puolitelavaunu toisessa maailmansodassa. Siinä oli neljä akselia ja ajoneuvon kuljetuskapasiteetti oli yksi tonni.
SdKfz 250 | |
---|---|
Aseen tyyppi | Puolitelavaunu |
Alkuperämaa | Saksa |
Palvelushistoria | |
Palvelusvuodet | 1941 - 1945 |
Valtion käytössä | Saksa |
Sodissa | toinen maailmansota |
Valmistushistoria | |
Suunniteltu | 1939 |
Valmistajat | Büssing-NAG, Weserhütte, Wumag, Wegmann, Ritscher, Deutsche Werke |
Valmistusvuodet | 1941 - 1945 |
Valmistusmäärä | n. 6500 (Alte 4,250, Neu 2,378) |
Eri versiot | SdKfz 250 Alte (vanha), SdKfz 250 Neu (uusi) |
Tekniset tiedot | |
Malli |
Alte/Neu Su |
Paino | 5,8/5,38 tonnia |
Pituus | 4,56/4,61 metriä |
Leveys | 1,66 metriä |
Korkeus | 1,95 metriä |
Miehistö | 2 |
Panssarointi | 8-15 mm |
Pääaseistus | monia |
Moottori | Maybach HL 42 TRKM (V-6 bensiini) |
Teho | 100 hv (75 kW) |
Toimintasäde | 320 km (Alte), 300 km (Neu) |
Huippunopeus | 60 km/h |
Ajoneuvo pohjautui Demagin 1-tonnin kuljetusajoneuvoon SdKfz 10:een. Sen oli alun perin korvattava moottoripyörät Kradschützen-yksiköissä. Ajoneuvot voidaan jakaa kulmikkaalla korilla varustettuihin vanhoihin (Alt) ja virtaviivaistetulla korilla varustettuihin uusiin (Neu).
Yhdysvaltain asevoimien puolitelavaunuihin verrattuna SdKfz 250 oli kömpelömpi sen alitehoisten etupyörien vuoksi. Sen telat kuitenkin tekivät sen paljon ketterämmäksi verrattuna korvattuihin panssariautoihin, ja se oli suosittu ajoneuvo. Enimmäkseen sen eri variantit olivat avokattoisia ja siinä oli yksi sisäänkäyntiovi takana.
Ajoneuvon johtajan, ajajan ja neljän varustetun sotilaan kuljettamiseen suunniteltu ajoneuvo, jonka aseistuksena oli kaksi 7,92 mm MG34 tai MG42 konekivääriä. Ajoneuvotyyppiä valmistettiin kaikkiaan noin 4 250 kappaletta.[1]
Varustettu kaapelointikoneistolla.
Komentovaunu, joka oli varustettu FuG1-vastaanottimella ja Fu 7 SE20, Fu 8 SE30 tai Fu 12 SE80 -radioilla. Ajoneuvon miehistönä oli ajoneuvon johtaja, kuljettaja ja kaksi radistia ja sen aseistuksena oli ainoastaan yksi 7,92 mm MG34 tai MG42 konekivääri.[2]
Ilmatorjuntamalli aseistettuna tupla-MG34:lla. Ei koskaan ehtinyt tuotantoon. Ajoneuvoa käytettiin myös rynnäkkötykkiosaston tulenjohtoon.
Malli vastasi mallia SdKfz 250/3.[2]
Tulitukiajoneuvo, joka oli varustettu 8 cm schwerer Granatwerfer 34 -kranaatinheittimellä ja yhdellä 7,92 mm MG34 tai MG42 konekiväärillä. Kranaatinheittimelle oli ajoneuvossa 22 kranaattia. Ajoneuvon miehistönä oli ajoneuvon johtajan, kuljettaja sekä kolme heitinmiestä. Vuonna 1944 otettiin käyttöön ainoastaan heittimen ammusten kuljettamiseen suunniteltu ajoneuvo, joka kuljetti 66 kranaattia.[2]
7,5 cm KwK 37 L/24 -kanuunalla ja 7,92 mm MG 34 tai MG42 konekiväärillä aseistettu tulitukiajoneuvo, jonka miehistönä oli ajoneuvon johtaja, kuljettaja ja tykkimies. Se kuljetti 22 kranaattia. Ajoneuvoa valmistettiin vuonna 1943 kahdeksan, 1944 kymmenen ja 1945 51 kappaletta. 1. maaliskuuta 1945 ilmoitettiin ainoastaan viiden ajoneuvon olevan palveluksessa.[3]
2,0 cm KwK 38 L55 -konetykillä ja 7,92 mm MG34 tai MG42 -konekiväärillä aseistettu tiedusteluajoneuvo. Miehistönä oli ajoneuvon johtaja, kuljettaja ja tykkimies. Ajoneuvon valmistus aloitettiin heinäkuussa 1942 ja niitä valmistettiin yli 700 kappaletta. Ensimmäisissä ajoneuvoissa (Ausführung A) oli kymmensivuinen torni kuin SdKfz 222:ssa. Torni vaihdettiin vuonna 1943 vastaavaan kuusikulmaiseen torniin (Ausführung B). Vuonna 1943 valmistui ajoneuvoja 310, vuonna 1944 318 ja vuonna 1945 154 kappaletta.[4]
3,7 cm PaK 35/36 -panssarintorjuntatykillä ja yhdellä 7,92 mm MG34 tai MG42 -konekiväärillä aseistettu tiedustelujoukkueenjohtajan ajoneuvo. Ajoneuvossa joukkueenjohtaja oli samalla ajoneuvon johtaja ja hänen lisäkseen miehistöön kuului kuljettaja ja kaksi tiedustelijaa.[5]
2,8 cm sPzB 41 raskaalla panssaritorjuntakiväärillä ja yhdellä 7,92 mm MG-34 tai MG42 konekiväärillä varustettu tiedustelujoukkueen johtoajoneuvo. Miehistönä joukkueenjohtaja, kuljettaja, ampuja ja kolme tiedustelijaa. Panssarintorjuntakivääri oli mahdollista irrottaa.[5]
Tarkastus- ja tykistön kantomatkan tutkimisajoneuvona
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.