Suomen syntyvyyskehityksen lasku
From Wikipedia, the free encyclopedia
Suomen syntyvyyskehityksen laskullalähde? tarkoitetaan Suomen syntyvyyden laskua, erityisesti kokonaishedelmällisyysluvun alentumista.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Uudesta nimestä ei kuitenkaan ole päästy selvyyteen. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelin nimi on huonoa kapulakieltä. Pitää nimetä uudestaan paremmalla kielellä. |
Syntyvyys on vähentynyt vuonna 2008 alkaneen laskukauden jälkeen lähes kaikissa Euroopan maissa.[1] Syntyvyyskehityksen lasku on Ilta-Sanomien toimittaja Mikko Marttisen mukaan suurin Suomen tulevaisuutta määrittävä ilmiö ilmastomuutoksen ohella.[2] Vuonna 2012 syntyi vielä noin 61 000 lasta, vuonna 2018 47 557 ja vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä seitsemän prosenttia vähemmän kuin aikaisempana vuonna.[3]
Syntyvyyskehityksen lasku heikentää huoltosuhdetta pidemmällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä syntyvyyskehityksen laskun vuoksi suljetaan synnytysosastoja ja tarvitaan vähemmän lastenhoitajia sekä kouluja, luokkia ja opettajia.[3] Kristillisdemokraattisen poliitikon Sonja Falkin mukaan lapsi- ja perhepolitiikka on Suomessa jäänyt talouspolitiikan ja tasa-arvopolitiikan jalkoihin.[4]
Professori Heikki Hiilamon mukaan nykymeno syntyvyyden vähenemisessä johtaisi siihen, ettei valtio voisi pitää huolta kansan toimeentulosta ja huolenpidosta, eikä ilman toimivaa yhteiskuntaa pystytä edes tarvittaviin ympäristötoimiin. Vaikka jokaisen olisi hyvä saada haluamansa määrä jälkeläisiä, yhteiskunta vaikuttaa ihmisten toiveisiin, julkinen keskustelukin. Talouskasvu ja tasa-arvo yleensä lisäävät syntyvyyttä. Nykyinen romahdus johtunee kulttuurisesta muutoksesta ja koskee kaikkia ikiä, alueita ja perhekokoja.[5]