Syntymäpäivä
From Wikipedia, the free encyclopedia
Syntymäpäivä voi tarkoittaa joko päivää, jolloin ihminen on syntynyt, tai toisaalta tuon päivän vuosipäivää. Se toistuu jokaisella ihmisellä kerran vuodessa tiettynä päivämääränä, pois lukien karkauspäivänä (29. helmikuuta) syntyneet, joilla syntymäpäivä on (lähes) joka neljäs vuosi. Syntymäpäiväänsä juhlivan henkilön sanotaan usein täyttävän vuosia ja syntymäpäiväänsä viettävää henkilöä kutsutaan usein päivänsankariksi.
Syntymäpäivien vietto on tapa nostaa päivänsankari hetkellisesti huomion keskipisteeksi. Useissa kulttuureissa on tavallista juhlia syntymäpäiviä esimerkiksi antamalla lahjoja syntymäpäiväänsä juhlivalle henkilölle, syömällä kakkua ja kutsumalla vieraita kylään. Tämä juhlintatapa on käytössä erityisesti lapsilla. Syntymäpäiväkakussa voi olla kynttilöitä, etenkin lapsella saman verran kuin ikävuosia. Länsimaissa on tapana, että päivänsankari yrittää puhaltaa kaikki kynttilät sammuksiin yhdellä puhalluksella. Ennen kynttilöiden puhallusta syntymäpäivän viettäjälle usein lauletaan Happy Birthday to You tai Suomessa siitä oma versionsa Paljon onnea vaan, ja yleensä niin, ettei itse syntymäpäivän viettäjä osallistu siihen.
Joillakin syntymäpäivillä on erityinen merkitys yhteiskunnassa elämisen ja toimimisen kannalta, esimerkiksi useimpien länsimaiden kansalaiset tulevat täysi-ikäisiksi täytettyään 18 vuotta. Lisäksi erityisen merkittävinä on vanhastaan pidetty 50-, 60- ja 70-vuotispäiviä sekä 75 vuoden iästä lähtien joka viidettä syntymäpäivää. Monet sanoma- ja aikakauslehdet julkaisevat ilmoituksia näitä syntymäpäiviä viettävistä ihmisistä sekä usein myös syntymäpäivähaastatteluja. Ilmoitus voi olla samalla myös yleinen kutsu syntymäpäivävastaanotolle. Yleinen kiertoilmaus sille, ettei järjestä vastaanottoa, on ”viettää syntymäpäiväänsä matkoilla”.