Sýros

Sýros (kreik. Σύρος), antiikin aikana Sȳros (m.kreik. Σῦρος), Syriē (Συρίη) tai Syra (Σύρα),^[1] on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Sen pinta-ala on 83,6 km² ja asukasluku 21 507. Hallinnollisesti saari kuuluu Sýros-Ermoúpolin kuntaan, Sýroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Ermoúpoli.^[2]

Sýros
Σύρος

Sýroksen saari ilmasta nähtynä.

Sijainti	37°25′42″N, 24°54′53″E, Sýros-Ermoúpoli Sýros, Etelä-Egean saaret Kreikka
Saariryhmä	Kykladit
Korkein kohta	Pirgos, 442 m
Pinta-ala	83,6 km²

Väestö

Asukasluku	21 507
Suurin kaupunki	Ermoúpoli
Asutuskeskukset	Vári, Mánna, Áno Sýros
Kieli	kreikka

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Maantiede

Sýros sijaitsee Kykladien saariryhmän keskiosassa ja sen pääkaupunki Ermoúpoli onkin koko Kykladien perinteinen keskuskaupunki ja aiemmin Kykladien prefektuurin pääkaupunki. Sýroksen itäpuolella sijaitsevat Kykladien antiikin aikainen keskus Delos sekä Mýkonos, koillispuolella Tínos, pohjoispuolella Ándros ja länsipuolella Kýthnos. Sýroksesta luoteeseen sijaitsevasta Ateenasta on saarelle noin 144 kilometriä.

Sýroksen Kínin kylä.

Sýroksella on vuoristoa erityisesti saaren pohjoisosissa. Suurempia vuoria on myös etelä- ja länsiosissa.

Hallinto, kaupungit ja kylät

Pääartikkeli: Sýros-Ermoúpolin kunta

Sýros kuuluu hallinnollisesti Sýros-Ermoúpolin kuntaan, johon kuuluu myös joukko pienempiä asumattomia lähisaaria. Aiemmin saaren alue jakaantui kolmen eri kunnan alueelle.^[2]

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkaupunki Ermoúpolin (11 407 asukasta) lisäksi Vári (1 584), Mánna (958), Áno Sýros (862) ja Poseidonía (760).^[2] (Katso myös: Luettelo Sýros-Ermoúpolin kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia

Antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Syros

Sýros oli merkittävä keskus esihistoriallisen niin kutsutun kykladisen kulttuurin aikana. Eräs sen vaiheista, Kéros-Sýros-kulttuuri, on saanut osan nimestään saaresta. Myöhemmin antiikin aikana saarella oli ainakin kaksi kaupunkia, jotka olivat saaren poliksen eli kaupunkivaltion keskus Syros, joka sijaitsi saaren itärannikolla nykyisen Ermoúpolin paikalla, sekä Galessos, joka sijaitsi saaren länsirannikolla.^[3][1][4]

Ermoúpolin kaupunkia.

600-luvulla eaa. Syrosta asuttivat joonialaiset. Aika oli saarelle kulttuurista ja taloudellista nousukautta. Saarelta oli kotoisin filosofi Ferekydes. 400-luvulla eaa. saari liittyi Ateenan kanssa Deloksen meriliittoon. Makedonia valloitti saaren 300-luvulla eaa. Varhaisimmat kristilliset monumentit saarella ovat peräisin 400-luvulta.^[5]

Myöhempi historia

1800-luvulla saaresta tuli käytännössä itsenäinen Ranskan protektoraatti. Tuolloin saarelle tuli paljon pakolaisia muualta yhä turkkilaisvallan alla olleesta saaristosta. Ermoúpolin kaupunki syntyi 1820-luvulla. 1850-luvulta lähtien Ermoúpoli oli Kreikan suurin ja tärkein satama Pireuksen nousuun saakka, sillä siellä toimi merkittävä höyrylaivayhtiö Ellinikí Atmóplia,^[5] jonka laivat purjehtivat kaikkialle saaristoon ja myös muihin maihin.

Nähtävyydet

Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Ermoúpolin museot sekä saaren pohjoisosassa sijaitseva varhaisen kykladisen kulttuurin aikainen asuinpaikka, joka nykyisin tunnetaan nimellä Kastrí.^[6]

Liikenne

Saaren pääsatama on Ermoúpoli. Sieltä on yhteydet muun muassa Pireukseen sekä lähisaarille. Sýroksen lentoasema sijaitsee noin kaksi kilometriä Ermoúpolista etelään.

Lähteet

1. Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
2. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
3. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”523 Syros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
4. Sosin, Joshua: A Common Market on Syros. Two Imperial Letters (" IG" XII. 5 658). Historia: Zeitschrift für Alte Geschichte, 2005, 54. vsk, nro 2, s. 222–226. Artikkelin verkkoversio.
5. Andersson, Per J.: ”Síros”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 156–165. Mondo. ISBN 952-99247-3-9.
6. ”Syros”, Greek Island Hopping 2008, s. 238–241. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sýros Wikimedia Commonsissa

Pääsaaret	Amorgós Anáfi Ándros Antíparos Delos Folégandros Íos Kéa Kímolos Kýthnos Mílos Mýkonos Náxos Páros Sérifos Sífnos Síkinos Sýros Santoríni Thíra Tínos
Muut suuremmat saaret	Antímilos Despotikó Donoúsa Gyáros Irakleiá Káto Koufonísi Kéros Koufonísi Makrónisos Nikoúria Pacheiá Polýaigos Ríneia Schoinoúsa Thirasía
Pienet saaret	Agía Kalí Agía Paraskeví Ágios Andréas Ágios Artémios Ágios Efstáthios Ágios Geórgios Ágios Ioánnis Ágios Nikólaos Ágios Spyrídonas Akráthi Anánes Áno Antikéri Ánydros Árgilos Askaniá Áspro Aspronísi, Santoríni Aspronísi, Schoinoúsa Avoladonísi Báos Christianí Daskalió Didými Dipló Drakonísi Dryonísi Dýsvato Evriókastro Filídi Foínisses Ftená Gaïdouronísi Galiátsos Gavrionísia Akamátis Gáidaros Megálo Prásso Glarómpouta Glaronísi, Gyáros Glaronísi, Koufonísia Glaronísi, Sérifos Glaronísia Gramvoússa Kalógeroi Kalógeros Kampána Káravos Kardiótissa Káto Antikéri Kávouras, Antíparos Kávouras, Mýkonos Kitrianí Klidoúra Kounelonísi Krommýdi Ktapódia Lázaros Louvardári Makáres Makrá Makronísi Mantó Marmaronísi Mavronísi Megáli Pláka Megálos Avelás Mikrí Akradiá Mikronísi Mikrós Avelás Náta Néa Kaméni Ofeidoússa Palaiá Kaméni Panagía Panteronísi Paximádi Petalídi Pipéri Pláka Plakí Planítis Práso Prasonísi Prasoúra Psathonísi Revmatonísi Sáliagkos Schinonísi Serifopoúla Sfontíli Skylonísi Strongylí, Antíparos Strongylí, Makáres Strongyló, Sýros Ermoúpoli Strongyló, Sýros Poseidonía Tetartonísi Tigáni Toúrlos, Antíparos Toúrlos, Páros Tragonísi Tría Adélfia Tsimintíri Tsouloúfi Varvaroúsa Venétiko Voúlgari Vous

Kykladit