Syyrian sisällissota
meneillään oleva aseellinen konflikti / From Wikipedia, the free encyclopedia
Syyrian sisällissota on Syyriassa käynnissä oleva aseellinen yhteenotto, jonka pääkuviona oli alun alkaen hallitus vastaan kapinalliset. Kapinalliset ovat sotineet myös keskenään. Sisällissotaa ovat pitäneet yllä myös useat ulkomaat sekä ISIS. Sota alkoi vuonna 2011 kansannousuna Bašar al-Assadin hallitusta vastaan, ja se on jatkunut toistakymmentä vuotta.[4] Maassa on miljoonittain sisäisiä pakolaisia, ja miljoonia syyrialaisia on paennut ulkomaille.
Syyrian sisällissota | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa arabikevättä | |||||||||
Myötäpäivään ylävasemmalta: tuhoutuneita ajoneuvoja Aleppossa; pakolaisleiri Turkin rajalla; tykistötulta Homsissa; Ghoutan kemiallisen hyökkäyksen uhreja. | |||||||||
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Syyrian arabitasavalta
Liittoutuneet ryhmät
Tukijat:
|
Syyrian oppositio
Turkki (2016–) Tukijat:
Jaysh al-Islam Tukijat:
Türkistanin islamistinen puolue Tukijat:
|
Rojava (SDF) (2012–)
Tukijat:
CJTF–OIR | |||||||
Tappiot | |||||||||
Yhteensä noin 475 000 kuollutta (SOHR 2017)[2] 5 220 000 rekisteröityä pakolaista (UNHCR 2017)[3] |
Aseita käytti keväällä 2011 alkaneissa arabikevään protesteissa aluksi vain maan hallitus, mutta enenevässä määrin myös oppositio. Konflikti laajeni maanlaajuiseksi sisällissodaksi keväällä ja kesällä 2012.[5]
Konflikti ei ollut alkuaan pohjimmiltaan uskonsota. Rajaviiva kulki uskollisuudessa al-Assadin hallintoa kohtaan. Uskonnolla oli kuitenkin alusta asti tärkeä rooli, sillä hallitusta kannattavat šiialaiset alaviitit taistelivat kapinallisia sunneja vastaan.[6] Uskonnon rooli voimistui paljon sunnilaisten kovan linjan al-Nusran ja vielä kovemman Isisin myötä. Molempien tavoitteena oli maailmanlaajuisen kalifaatin perustaminen, Assadin syrjäyttämisen lisäksi.[7] Kristityt ja monet muut vähemmistöt yrittivät olla puolueettomia, "mutta joutuivat usein ristituleen tai ääriliikkeiden vainoamiksi".[8]
Lähinnä sunnalaiset arabimaat ja länsimaat ovat tukeneet kapinallisia, Venäjä ja šiialainen Iran al-Assadin hallintoa. Useat maat alkoivat vuonna 2014 tehdä yhteistyötä Isis-järjestön kukistamiseksi.[9]
SOHR:n (The Syrian Observatory for Human Rights) mukaan sodassa oli kuollut heinäkuuhun 2017 mennessä jopa 475 000 sotilasta ja siviiliä. Luvussa olivat mukana sekä varmistetut (331 765) että epävarmat tapaukset.[2] Noin 10 % Syyrian sotaa edeltäneestä väestöstä oli helmikuuhun 2016 mennessä kuollut tai haavoittunut sodassa.[10] Vuonna 2015 oli arviolta 7,6 miljoonaa maan sisäisessä evakossa.[11] Elokuussa 2017 yli 5,1 miljoonaa ihmistä oli paennut Syyriasta sotaa ulkomaille.[12] Sodan kaikki pääosapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin. "Mutta ylivoimaisesti eniten rikkomuksia ovat tehneet Syyria ja sen liittolaiset", sanoivat YK-komission tutkijat.[13] Kaikki sodan osapuolet ovat tappaneet tuhansia vankeja.[14]
Isis menetti enimmät alueensa vuosina 2016–2018. Myös muut kapinalliset joutuivat tappiolle muun muassa Aleppossa. Vuoden 2020 alkuun mennessä kapinallisille oli jäänyt lähinnä Idlibin alue. Myöhemmin maaliskuussa 2020 Venäjä ja Turkki sopivat tulitauosta, joka on voimassa pääosin edelleen.[15] Maassa oli vuoden 2021 alussa laajaa pulaa lähes kaikesta.[16]