Szatmárin rauha
From Wikipedia, the free encyclopedia
Szatmárin rauha solmittiin Szatmárin kaupungissa (nykyinen Satu Mare Romaniassa) vuonna 1711 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle VI:n ja unkarilaisten sotilasjohtajien Sándor Károlyi ja János Pálffyn välillä. Sopimukseen päättyi myös Ferenc II Rákóczin johtamien joukkojen kahdeksan vuotta jatkunut kapinointi katolisten Habsburgien valtaa vastaan, sillä unkarilaisille ja transsilvanialaisille taattiin koskemattomuus ja uskonnonvapaus.[1] Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen noin 12 000 Rákóczin kannattajaa vannoi uskollisuutta Habsburgeille.[2] Rauha oli tervetullut sillä sodassa oli kuollut yli puoli miljoonaa unkarilaista.[3]