Tanskan kansankäräjävaalit 2022 järjestettiin 1. marraskuuta 2022. Vaaleissa valittiin 179 edustajaa kansankäräjille, joista 175 valitaan Tanskasta, kaksi Grönlannista ja kaksi Färsaarilta. Vaalit olivat ennenaikaiset ja järjestettiin sisäpoliittisen skandaalin vuoksi. Vaalit liittyivät vuonna 2020 tehtyyn päätökseen lopettaa maan kaikki 17 miljoonaa minkkiä koronaviruskriisiin vedoten. Tanska oli ennen minkkien lopettamista Euroopan unionin suurin turkistarhaaja. Myöhemmin paljastui, että päätös minkkien lopettamisesta oli lain vastainen.[1]
Pikafaktoja Kaikki 179 paikkaa kansankäräjille 90 paikkaa tarvitaan enemmistöön, Äänestysprosentti ...
Tanskan kansankäräjävaalit 2022
|
2019 ←
|
1. marraskuuta 2022 |
→ 2023
|
|
|
Kaikki 179 paikkaa kansankäräjille 90 paikkaa tarvitaan enemmistöön |
Äänestysprosentti |
84,1 % |
|
Ensimmäinen puolue |
Toinen puolue |
Kolmas puolue |
|
|
|
|
Johtaja |
Mette Frederiksen |
Jakob Ellemann-Jensen |
Lars Løkke Rasmussen |
Puolue |
Sosiaalidemokraatit |
Venstre |
Moderaatit |
Saadut paikat |
50 |
23 |
16 |
Paikkojen muutos |
2 |
20 |
16 |
Äänet |
973 244 |
470 289 |
327 659 |
Kannatus |
27,5 |
13,3 |
9,3 |
Muutos |
1,6 |
10,1 |
9,3 |
|
|
Neljäs puolue |
Viides puolue |
Kuudes puolue |
|
|
|
|
Johtaja |
Pia Olsen Dyhr |
Inger Støjberg |
Alex Vanopslagh |
Puolue |
Sosialistinen kansanpuolue |
Tanskademokraatit |
Liberaali allianssi |
Saadut paikat |
15 |
14 |
14 |
Paikkojen muutos |
1 |
14 |
10 |
Äänet |
292 915 |
285 614 |
278 098 |
Kannatus |
8,3 |
8,1 |
7,9 |
Muutos |
0,6 |
8,1 |
5,6 |
|
|
Seitsemäs puolue |
Kahdeksas puolue |
Yhdeksäs puolue |
|
|
|
|
Johtaja |
Søren Pape Poulsen |
Mai Villadsen |
Sofie Carsten Nielsen |
Puolue |
Konservatiivinen kansanpuolue |
Yhtenäisyyslista |
Radikaali Venstre |
Saadut paikat |
10 |
9 |
7 |
Paikkojen muutos |
2 |
4 |
9 |
Äänet |
194 808 |
182 305 |
133 802 |
Kannatus |
5,5 |
5,2 |
3,8 |
Muutos |
1,1 |
1,7 |
4,8 |
|
|
Suurin puolue äänestysalueittain. |
|
Sulje
Vaalien tulosta on kuvattu "täysin villiksi" ja poliittisena mullistuksena. Sosiaalidemokraatit saavuttivat vaaleissa enemmistön, mutta puoluekentän oikea laita mullistui vaaleissa täysin. 26 prosenttia kansanedustajapaikoista vaihtoi puoluetta ja niistä 30 meni kahdelle uudelle puolueelle. Vaalien suurin voittaja oli entisen pääministerin Lars Løkke Rasmussenin Moderaatit-puolue, joka nousi uutena puolueena 9,3 prosentin kannatukseen. Samoin Inger Støjbergin johtamat Tanskademokraatit saivat 8,3 prosentin kannatuksen.[2]