![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d2/Goya-Guerra_%252809%2529.jpg/640px-Goya-Guerra_%252809%2529.jpg&w=640&q=50)
Traumaperäinen stressihäiriö
psyykkinen häiriö / From Wikipedia, the free encyclopedia
Traumanjälkeinen stressihäiriö, joka tunnetaan myös nimellä posttraumaattinen stressihäiriö (engl. post-traumatic stress disorder, PTSD), on ahdistuneisuushäiriöihin luokiteltu psykiatrinen häiriö, joka saattaa kehittyä traumaattisen tapahtuman (äkillinen, itsestä riippumaton ja tunteita, mm. avuttomuus ja pelko, herättävä) kokemisen tai todistamisen seurauksena. Traumaattisella tapahtumalla tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa henkilön tai hänen läheistensä henki, terveys ja/tai fyysinen koskemattomuus on uhattuna, esimerkiksi sotatila, luonnonkatastrofi, liikenneonnettomuus tai perheväkivalta.[1] Trauman jälkeen on aivan normaalia kokea erilaisia stressioireita, jotka useimmiten lievittyvät itsestään ajan kuluessa. Osalla stressireaktio kuitenkin pysyy ja saattaa kehittyä traumanjälkeiseksi stressihäiriöksi.[2] Termiä käytetään psykologiassa ja psykiatriassa. Yksityiskohtaiset kriteerit PTSD:lle on esitetty kansainvälisessä tautiluokituksessa ICD-10:ssä[3].
Traumanjälkeinen stressihäiriö | |
---|---|
![]() |
|
Luokitus | |
ICD-10 | F43.1 |
ICD-9 | 309.81 |
Tautitietokanta | 33846 |
MedlinePlus | 000925 |
MeSH | D013313 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Infobox OK |
PTSD-oireet jaetaan neljään pääluokkaan. Ensimmäinen luokka sisältää oireet, jotka liittyvät trauman uudelleen kokemiseen; näitä ovat muun muassa trauman itsepintainen tunkeutuminen tietoisuuteen esimerkiksi takaumina tai painajaisina. Seuraavaan luokkaan kuuluu välttämiskäyttäytyminen: henkilö välttää traumasta muistuttavia esineitä, paikkoja ja ihmisiä sekä saattaa eristäytyä. Kolmas luokka sisältää kielteiset kognitiiviset ja mielialamuutokset, jotka ilmenevät muistivaikeuksina tai vääristyminä traumatapahtumaan liittyen, turtumuksena, vieraantumisen tunteina ja kiinnostuksen vähenemisenä. Neljäs luokka sisältää kohonneen vireystilan aiheuttamat oireet, kuten jatkuvan varuillaanolon, säikähtelyn ja ärtymyksen.[4]
Traumanjälkeisten oireiden kirjoa monimutkaistaa se, että häiriöön liittyy usein myös muita psykiatrisia ongelmia, kuten masennusta, päihteiden väärinkäyttöä, muutoksia muistissa ja kognitiivisissa toiminnoissa sekä muita mielenterveydellisiä ja fyysisiä ongelmia. Kaikki tämä yhdessä johtaa henkilön sosiaalisen toimintakyvyn vaarantumiseen tai ongelmiin työelämässä tai muulla tärkeällä toiminnan alueella. PTSD-oireisiin kuuluvat esimerkiksi fysiologiset muutokset nopeana sykkeenä, korkeana verenpaineena, unettomuutena tai muina unihäiriöinä ja yleensä sympaattisen hermoston lisääntynyt aktiivisuus lepotilassa ja stressivasteena. Myös kiinnostus tärkeiden toimintojen (esim. ravinto, henkilökohtainen hygienia) suorittamiseen voi vähentyä. Psyykkisiä oireita ovat yhtäältä väkisin mieleen tulevat voimakkaat tunteet ja muistikuvat ja toisaalta tapahtumasta muistuttavien asioiden välttely. Tyypillistä on myös keskittymisvaikeudet, dissosiatiiviset oireet (depersonalisaatio ja derealisaatio) sekä syyllisyys tai syyttely.[5]
Traumaperäistä stressihäiriötä hoidetaan niin kutsutulla traumaterapialla. Traumaan usein liittyy ihmisen niin kutsutun perusluottamuksen järkkyminen.