Uuden-Seelannin maantiede
From Wikipedia, the free encyclopedia
Uuden-Seelannin maantiede on ainutlaatuinen, sillä Uusi-Seelanti sijaitsee melkein itäisen ja läntisen pallonpuoliskon rajalla. Lähin naapurivaltio on noin 1 500 kilometrin päässä sijaitseva Australia.
Uuden-Seelannin maantiede | |
---|---|
Uuden-Seelannin kartta |
|
Maanosa | Oseania |
Tilastot | |
Pinta-ala | 267 710 km² |
– Sisävesi | 4 395 km² (1,65 %) |
Rantaviiva | 15 134 km |
Ennätykset | |
Korkein kohta | Mount Cook, 3 724 m |
Matalin kohta | Taieri Plain, -2 m |
Pisin joki | Waikato, 400 km |
Suurin järvi | Taupojärvi, 616 km² |
Ilmasto | |
Ilmasto | meri-ilmasto |
Luonnonvarat | |
Luonnonvarat | rautamalmi, maakaasu, vesivoima, kivihiili, puutavara |
Infobox OK |
Uusi-Seelanti koostuu kahdesta pääsaaresta, Pohjois- ja Eteläsaaresta, jotka erottaa toisistaan Cookinsalmi. Pohjoissaarella on toimivia tulivuoria, kuumia järviä sekä geysirejä, joista kohoaa kuuma vesisuihku kymmenien metrien korkeuteen. Eteläsaari on hieman Pohjoissaarta suurempi ja siellä sijaitsee korkeita lumihuippuisia vuoria, jotka muodostavat Etelä-Alpeiksi kutsutun vuorijonon. Saaren eteläosissa jäätiköt ovat kovertaneet kapeita ja suuria, jopa satojen metrien syvyisiä U- eli ruuhilaaksoja, jotka ovat mereen yltäessään synnyttäneet vuonoja.