Kunta Kronobergin läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Växjön kunta (ruots. Växjö kommun) on Kronobergin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Växjö.[3]
Växjön kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Kronobergin lääni |
Maakunta | Småland |
Keskustaajama | Växjö |
Kuntakoodi | 0780 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 1 665,45 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 95 995 |
– Väestötiheys | 57,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 1 665,45 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 95 995 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 139,29 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 8,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Nykyisen Växjön alueella on aiemmin sijainnut 29 kunnallishallinnollista yksikköä, jotka muodostettiin vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Växjön maalaiskuntaan perustettiin Växjö Östregårdin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1919. Se lakkautettiin, kun maalaiskunta liitettiin Växjön kaupunkiin vuonna 1940.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Växjön alueelle muodostettiin 10 "suurkuntaa":
Braås, Lammhult, Rottne sai nimensä kunnan alueella sijainneesta taajamasta. Mellersta Kinnevald puolestaan sijaitsi Kinnevaldin kihlakunnan keskiosissa.
Vuonna 1971 muodostettiin Växjön kunta yhdistämällä kaupunkiin kokonaan tai osittain edellä mainitut "suurkunnat". Vuotta 1952 edeltäneistä kunnista Moheda, Mistelås ja Slätthög liitettiin Alvestaan, Hovmantorpin kauppala Lessebohon sekä Linneryd ja Väckelsång Tingsrydiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin myös yhteen kuntamuotoon, joten Växjön kaupungista tuli nykyinen Växjön kunta.
Nykyinen vaakuna on entisen Växjön kaupungin vaakuna. Kuntaan osin kuuluvalla entisellä Hovmantorpin kauppalalla oli myös oma vaakuna.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 14 705 | 16,7 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 4 395 | 5,0 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 5 253 | 6,0 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 63 755 | 72,4 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 378 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 414 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 192 814 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 70 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 2,0 | 2,1 | |
jalostus | 17,9 | 19,0 | |
palvelut | 77,0 | 75,9 | |
tuntematon | 3,1 | 3,0 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 42 585 | 39 877 | |
työpaikkaomavaraisuus | 106,8 |
Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 86,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 11 533 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Växjö | 60 887 |
2 | Rottne | 2 354 |
3 | Ingelstad | 1 674 |
4 | Braås | 1 547 |
5 | Lammhult | 1 459 |
6 | Gemla | 1 342 |
7 | Åryd | 684 |
8 | Åby | 456 |
9 | Furuby | 372 |
10 | Nöbbele | 257 |
11 | Tävelsås | 225 |
12 | Björnö | 215 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Åbyn taajaman nimenä on joskus ollut myös Åbyfors.[17]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Luettelossa mainituista taajamista Bergsnäs ja Sandsbro ovat sittemmin kasvaneet yhteen Växjön taajaman kanssa.[17]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Marhult kuuluu osin myös Uppvidingen kuntaan.[19]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Växjön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Växjön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 10 | 11 | 13 | 15 | 15 | 12 | 15 | 15 | 16 | 13 | 16 | 20 | 19 | 18 | {{{m2022}}} | |
Keskustapuolue | 20 | 18 | 14 | 12 | 9 | 9 | 9 | 8 | 6 | 6 | 6 | 5 | 6 | 5 | {{{c2022}}} | |
Liberaalit | 4 | 6 | 6 | 2 | 7 | 7 | 6 | 3 | 2 | 5 | 4 | 4 | 2 | 3 | {{{fp2022}}} | |
Kristillisdemokraatit | 1 | 0 | 2 | 2 | 0 | 2 | 4 | 2 | 6 | 5 | 4 | 2 | 2 | 3 | {{{kd2022}}} | |
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 4 | 2 | 3 | 2 | 3 | 3 | 5 | 4 | 3 | {{{mp2022}}} | |
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 24 | 24 | 22 | 23 | 22 | 21 | 17 | 22 | 20 | 22 | 20 | 19 | 20 | 19 | {{{s2022}}} | |
Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 4 | 5 | 6 | 6 | 6 | 8 | 9 | 7 | 6 | 4 | 4 | 5 | {{{v2022}}} | |
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 4 | 5 | {{{sd2022}}} | |
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
Yhteensä[23] | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.