Vantaan historia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Vantaan historian varhaisimmat merkit asutuksesta ovat 5000-luvulta eaa. Rautakauden lopulla ja varhaiskeskiajalla alue oli harvaan asutettua hämäläisten heimojen takamaata. 1200-luvun lopulla ruotsalaisten toisen ristiretken jälkeen alueella saapui ruotsalaisia siirtolaisia. Turun ja Viipurin välisen Suuren rantatien ja pohjois-eteläsuuntaiseen Hämeentien varrelle Vantaanjoen ja Keravanjoen risteykseen kasvoi Helsingin pitäjän kirkonkylä, josta tuli jo 1300-luvulla alueen merkittävin keskus.
Vuonna 1550 Kustaa Vaasa perusti Vantaanjoen suulle Helsingin kaupungin, mutta pohjoisempi kirkonkylä säilyi vielä pitkään alueen merkittävimpänä keskuksena. Helsinki siirrettiin Vironniemelle vuonna 1640 ja kirkonkylän merkitys alkoi taantua. Se menetti alueitaan ja kirkko-oikeutensa Helsingin kaupungille. Kirkonkylän alue nousi kuitenkin merkittäväksi suomalaiseksi varhaisteollisuuden keskukseksi 1700-luvun alussa. Venäjän vallan aikana alueelle syntyi merkittäviä vuoriteollisuuskeskittymiä.
Autonomisen Suomen pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin 1800-luvun alussa ja Helsingin pitäjän kirkonkylä jäi kasvavan Helsingin kaupungin väestökehityksestä. Vuonna 1865 säädettiin Suomen kunnallishallinto ja Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta. Helsingistä Hämeenlinnaan oli rakennettu Suomen ensimmäinen rautatie 1862 ja Malmin radanvarsikeskuksesta kehittyi maalaiskunnan hallinnollinen keskus. Radanvarsialueelle syntyi kaupunkimaisia taajamia, muun muassa Tikkurila.
1900-luvun alussa maalaiskunnan alueelle kehittyi useita taajama-alueita, joista Huopalahti, Oulunkylä ja Kulosaari erosivat omiksi kunnikseen. Vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa nämä kunnat sekä noin kolmasosa Helsingin maalaiskunnan alueesta liitettiin Helsingin kaupunkiin. Maalaiskunta menetti kaksi kolmasosaa asukkaistaan, muun muassa Malmin ja Pitäjänmäen. Vuonna 1954 maalaiskuntaan liitettiin Korson alueita Tuusulalta ja Keravalta ja vuonna 1959 pieni alue Tuusulasta. Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin Helsinkiin.
Sotien jälkeen Helsingin maalaiskunnan väestönkasvu kiihtyi. Tiereittien varrelle kehittyi omakotivaltaista asutusta ja aluetta halkovien merkittävien ratayhteyksien varrelle useita lähiökeskuksia, kuten Rekola, Korso ja Koivukylä. Seutulan (nykyinen Helsinki-Vantaan) lentokentän rakentamisen myötä maalaiskunnasta tuli merkittävä liikennekeskus. Alueelle rakennettiin Kehä III yhdistämään valtaväyliä ja Martinlaakson radan rakentamisen jälkeen Myyrmäestä kehittyi toinen keskus. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala ja vuonna 1974 Vantaan kaupunki. Nimi Vantaa tulee kaupungin halkaisevasta Vantaanjoesta, jonka varrelle asutus alun perin keskittyi.