![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Evstafiev-chechnya-palace-gunman.jpg/640px-Evstafiev-chechnya-palace-gunman.jpg&w=640&q=50)
Venäjän federaatio 1993–1999
From Wikipedia, the free encyclopedia
Venäjän federaatio 1993-1999 oli presidentti Boris Jeltsinin poliittisen taktikoinnin ja yksityistämisen aikaa. Jeltsinin valta oli heikko ja horjuva, mutta myös Jeltsinin päävastustaja duuma hajanainen. Kohtalainen sananvapaus vallitsi maassa, jossa demokratia horjui.
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Venäjän federaation historia kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: joko tämän voisi yhdistää suoraan tai pitää omana aliartikkelinaan, jolloin kohdeartikkelin "Venäjän ensimmäiset vuodet" -osio tulee yhdistää tähän (ja tämän artikkelin rajausta laajentaa hieman kattamaan myös esim. vuoden 1993 tapahtumat |
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Evstafiev-chechnya-palace-gunman.jpg/640px-Evstafiev-chechnya-palace-gunman.jpg)
Kauden alussa luhistumassa ollut talous kääntyi loppupuolella ennen vuoden 1998 kriisiä hienoiseen nousuun. Vuonna 1994 alkanut Tšetšenian sota mustasi Venäjän mainetta. Kommunistien uhka nosti oligarkeiksi kutsutut rikkaat liikemiehet politiikkaan vuonna 1996. Suurliikemiehet ja alueiden johtajat olivat vahvoja politiikassa. Valta luisui sairastelevalta Jeltsiniltä hänen perheeksi kutsutulle lähipiirilleen. Alkoi näkyä merkkejä turvallisuuspalvelun voimistumisesta. Se halusi valtaan, koska pelkäsi Venäjän hajaantumista. Jeltsinin kauden lopussa valtataistelu alkoi näkyä pääministerien vaihtoina. Jeltsinin suosio oli kauden lopussa vähäinen, ja häntä uhkasivat korruptiosyytteet[1]. Turvallisuuspalvelu sai kauden lopussa nostettua pääministeriksi ensin Stepašinin[2] ja sitten Vladimir Putinin, josta tuli myöhemmin presidentti.