Örebron kunta

kunta Örebron läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia

Örebron kunta
Remove ads

Örebron kunta (ruots. Örebro kommun) on Örebron läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Närkeen ja Västmanlandiin. Kunnan keskustaajama on Örebro.[3]

Pikafaktoja









Thumb
Örebron ja Kumlan kuntien alueella sijainneet pitäjät. Nykyiset kuntarajat muodostuivat vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa.
Thumb
Rynningevikenin luonnonsuojelualue on aivan Örebron kaupungin lähistöllä Hjälmaren-järven länsipäässä.

Kunnan maapinta-ala on 1 373,02 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 156 987 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 388,03 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 28,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Remove ads

Kuntajaon kehitys

Örebron kaupunkiin liitettiin alueita muista kunnista vuosina 1875, 1896, 1903 ja 1906. Lopulta vuonna 1937 kaupunkiin liitettiin loppuosa muutoin siihen jo liitetystä Längbron maalaiskunnasta. Vuonna 1943 kaupunkiin liitettiin Ånstan ja Almbyn maalaiskunnat. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa nykyisen Örebron kunnan alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Asker (Asker ja Lännäs, myös pieni osa Svennevadista liitetty)
  • Axberg (Axberg, Ervalla, Hovsta ja Kil)
  • Ekeby och Gällersta (Ekeby ja Gällersta)
  • Glanshammar (Glanshammar, Götlunda, Lillkyrka, Rinkaby ja Ödeby)
  • Lekeberg (Edsberg, Hackvad, Hidinge, Knista ja Kräcklinge)
  • Mosjö (Mosjö ja Täby)
  • Stora Mellösa (Stora Mellösa ja Norrbyås)
  • Tysslinge (Tysslinge, Gräve ja Vintrosa)

Lisäksi Ekerin maalaiskunta liitettiin Örebron kaupunkiin.

Vuonna 1967 Mosjön maalaiskunta liitettiin kaupunkiin. Samana vuonna Lekebergin maalaiskuntaan liitettiin vielä Kvistbron seurakunta jaetusta Svartån maalaiskunnasta ja Tangeråsan seurakunta, joka oli kuulunut ensin Vibyn maalaiskuntaan ja sitten hetken aikaa Hallsbergin kauppalaan. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin Örebron kunta yhdistämällä Örebron kaupunki sekä Askerin, Axbergin, Lekebergin, Stora Mellösan ja Tysslingen maalaiskunnat sekä Gällerstan seurakunta jaetusta Ekeby och Gällerstan maalaiskunnasta. Vuonna 1974 kuntaan liitettiin vielä Glanshammarin kunta lukuun ottamatta Götlundan seurakuntaa, joka liitettiin Arbogan kuntaan Västmanlandin läänissä.

Vuonna 1995 Örebron kunnan länsiosasta erotettiin jälleen itsenäiseksi Lekebergin kunta.

Remove ads

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Örebron kaupungin vaakuna. Myös Stora Mellösan maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

Örebron kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
 
89 899
1955
 
93 917
1960
 
96 822
1965
 
102 850
1970
 
111 304
1975
 
111 322
1980
 
110 286
1985
 
111 255
1990
 
114 042
1995
 
119 635
2000
 
124 207
2005
 
127 733
2010
 
135 460
2015
 
144 200
2020
 
156 381
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Lisätietoja Tausta, Tarkempi jaottelu ...

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 690 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyy myös nykyään itsenäinen Lekebergin kunta. Kyseisten tietojen mukaan 5,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 083 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 101 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 32 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 62,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 17,2 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Lisätietoja Elinkeino, Työpaikat (%) ...
Remove ads

Taajamat

Kunnassa on 15 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 15 827 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

Lisätietoja #, Taajama ...

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Lannan taajamassa on 537 asukasta, ja se kuuluu pääosin Lekebergin kuntaan.[17]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

  • Adolfsberg
  • Brevens Bruk
  • Brickebacken
  • Ervalla
  • Lillån
  • Marieberg (nimenä ollut myös Närkes Marieberg)
  • Mosås
  • Ormesta

Luettelossa mainituista taajamista Adolfsberg, Brickebacken, Lillån, Marieberg/Närkes Marieberg ja Mosås ovat sittemmin kasvaneet yhteen Örebron taajaman kanssa.[18]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

  • Almbro
  • Anstorp
  • Arvaby
  • Avdala
  • Biverud+Löre
  • Brevens bruk
  • Brohammar
  • Ervalla
  • Ervalla station
  • Filipshyttan
  • Gottsätter
  • Gällersta
  • Hidingsta
  • Hjälmarbaden
  • Holmstorp
  • Järle
  • Kil
  • Klockhammar
  • Kolbotorp + Repagärdet
  • Kristinelund och Husartorpet
  • Kårsta
  • Larstorp+Höglunda+Skogshult
  • Långbyn
  • Lövdalen
  • Mark
  • Ormesta
  • Resta
  • Rinkaby
  • Runnaby
  • Röhammar
  • Stenmossen
  • Sticksjö
  • Stortorp (södra delen)
  • Södra Runnaby
  • Tybble
  • Tysslinge
  • Yxsta
  • Yxstaby
  • Åby

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

  • Grythem
  • Kvinnersta
  • Södra Runnaby
Remove ads

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Örebron kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Örebro Sydöstra (16 valtuutettua)
  • Örebro Sydvästra (16 valtuutettua)
  • Örebro Nordvästra (16 valtuutettua)
  • Örebro Nordöstra (17 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Örebron kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Lekebergin kunta sisältyy Örebron tuloksiin vuosina 1973–1991.

Lisätietoja Puolue ...
Remove ads

Piirit

Thumb
Kartta Örebron kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Adolfsbergin piiri
  • Almbyn piiri
  • Askerin piiri
  • Axbergin piiri
  • Ervallan piiri
  • Glanshammarin piiri
  • Gräven piiri
  • Gällerstan piiri
  • Hovstan piiri
  • Kilin piiri
  • Lillkyrka-Ödebyn piiri
  • Längbron piiri
  • Lännäsin piiri
  • Mosjön piiri
  • Norrbyåsin piiri
  • Rinkabyn piiri (Närke)
  • Stora Mellösan piiri
  • Tysslingen piiri
  • Täbyn piiri (Närke)
  • Vintrosan piiri
  • Örebron Mikaelin piiri (Örebro Mikaels distrikt)
  • Örebron Nikolain piiri (Örebro Nikolai distrikt)
  • Örebron Olaus Petrin piiri (Örebro Olaus Petri distrikt)
Remove ads

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Örebro Nikolai
  • Örebro Olaus Petri
  • Längbro
  • Almby
  • Mosjö-Täby
  • Tysslinge
  • Axberg
  • Lännäs
  • Asker
  • Stora Mellösa
  • Gällersta-Norrbyås
  • Glanshammar
  • Mikael
  • Adolfsberg

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Lähteessä Lekebergin kunta on vielä osa Örebron kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Almby
  • Asker
  • Axberg
  • Dylta bruksförsamling*
  • Eker*
  • Ervalla
  • Glanshammar
  • Gräve
  • Gällersta
  • Hovsta
  • Kil
  • Lillkyrka-Ödeby (Lillkyrka)
  • Längbro
  • Lännäs
  • Mikael
  • Mosjö
  • Norrbyås
  • Rinkaby
  • Stora Mellösa (Mellösa)
  • Svea trängkår* (Första Svea trängkår)
  • Tysslinge
  • Täby
  • Vintrosa
  • Ånsta*
  • Ödeby*
  • Örebro Nikolai (Örebro, Örebro södra)
  • Örebro Olaus Petri (Örebro norra)

Kirkot

Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads