Šiauliai
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Šiauliai (ⓘ (ohje), saks. Schaulen, puol. Szawle, 1800-luvulla ven. Шавли, Šavli, sittemmin ven. Шяуляй, Šjauljai) on Liettuan neljänneksi suurin kaupunki, jonka asukasluku vuonna 2011 oli 109 328 asukasta.[2]


Remove ads
Historia

Šiauliai perustettiin 22. syyskuuta 1236.[3] Vuonna 1445 sinne rakennettiin puukirkko, jonka tilalle rakennettiin 1625 yhä kaupungissa olevalla tiilikirko.lähde?
Vuosien 1500 ja 1700 välillä Ruotsin sotavoimat ja rutto tuhosivat kaupunkia, mutta 1700-luvun lopussa paikalle syntyi teollisuutta. Vuonna 1795 Siauliaista tuli alueen hallinnollinen keskus ja 1800-luvulla kaupungista tuli kaupallisuuden keskus, joka muun muassa rautateitse yhdisti Liettuaa Riikaan ja Liepājaan. Kaupungin rautatieasema avattiin 1871.[4][5]
Šiauliain rakennuksista tuhottiin Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana noin 85 prosenttia[6] ja kaupungin keskusta tuhoutui täysin. Uudelleenrakennus aloitettiin vuonna 1970.lähde?
Asukasluvun kehitys
Remove ads
Liikenneyhteyksiä
Šiauliain linja-autoasema sijaitsee kaupungin keskustassa osoitteessa Tilžës gatvė 109. Asemalta liikennöidään paikallisia, maakunnallisia ja kaukoliikenteen linja-autoja, muun muassa Kaunakseen, Klaipėdaan, Panevėžysiin, Riikaan ja Vilnaan. Myös Šiauliain rautatieasemalta, joka sijaitsee 700 metruiä linja-autoaseman kaakkoispuolella, pääsee esimerkiksi Kaunasiin, Klaipėdaan ja Vilnaan päivittäin.[5][15]
Noin 6 kilometriä kaupungin keskustan kaakkoispuolella sijaitsee Zokniain lentotukikohta, toiselta nimeltään Šiauliain lentoasema. Se on nykyisin NATOn Baltian ilmavalvonnan käytössä. Säännöllistä matkustajaliikennettä ei kansainvälisen lentokentän asemasta huolimatta juuri ole.lähde?
Remove ads
Ristikukkula
Šiauliain lähellä sijaitsee Ristikukkula (liett. Kryžių kalnas), jonne on pystytetty kymmeniä tuhansia ristejä. Ristejä kukkulalle tuotiin Puola-Liettuan kapinoiden yhteydessä vuosina 1831 ja 1863 tsaarin Venäjää vastaan taistelleiden kansallismielisten, kapinoissa menehtyneiden uhrien muiston kunnioittamiseksi.[16] Neuvostoliitto ei pitänyt Ristikukkulasta ja neuvostovallan aikana ristejä hävitettiin useampaan otteeseen. Ihmisten pääsy kukkulalle pyrittiin estämään jopa armeijan ja KGB:n avuin.[16][17]
Neuvostoliiton hajottua kukkulalle tulivat pyhiinvaeltajat ja siellä pidettiin messuja ja hartauksia. Kohteesta tuli myös kansainvälisesti tunnettu nähtävyys ja turistikohde viimeistään, kun puolalaissyntyinen paavi Johannes Paavali II kävi kukkulalla vuonna 1993.[16]
Ystävyyskaupungit
Baranavitšy, Valko-Venäjä
Częstochowa, Puola
Etten-Leur, Hollanti
Fredericia, Tanska
H’melnytskyi, Ukraina
Jelgava, Latvia
Kaliningrad, Venäjä
Kristianstad, Ruotsi
Omaha, Yhdysvallat
Pärnu, Viro
Teterow, Saksa
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads