1945 - Wikiwand

Vuosi 1945 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Remove ads

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

5. tammikuuta – Neuvostoliitto tunnusti Puolan uuden neuvostomielisen hallituksen.
10. tammikuuta – Valvontakomission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov ilmoitti Neuvostoliiton vaativan jatkosodan aikana Suomeen siirtyneiden 1–16-vuotiaiden inkeriläisten orpolasten palauttamista. Useita inkeriläislapsia oli ehditty ottaa kasvateiksi suomalaisiin perheisiin.
10. tammikuuta – Saksalaiset vetäytyivät asemistaan Lätäsenolla Käsivarren Lapissa. Varsinaisia taisteluja saksalaisten ja kenraali Albert Puroman johtamien suomalaisten välillä ei enää käyty.
11. tammikuuta – Michiganin osavaltion senaatin jäsen Warren G. Hooper murhattiin kolmella lähietäisyydeltä päähän ammutulla laukauksella hänen ajaessaan autolla Lansingista kotiinsa Alpenaan päin. Tapaus on vuonna 2023 edelleen selvittämätön.^[1]
12. tammikuuta – Neuvostojoukot aloittivat yleishyökkäyksen Puolassa Veikselin varrella, Itä-Preussissa ja Sleesiassa (Veiksel–Oder-operaatio ja Itä-Preussin offensiivi).
12. tammikuuta – Miinalaiva Louhi ajoi saksalaisen sukellusveneen laskemaan miinaan Hangon edustalla ja upposi. Aluksen miehistöstä hukkui 11 henkilöä.
12. tammikuuta – Presidentti Mannerheim nimitti jalkaväenkenraali Erik Heinrichsin puolustusvoimain komentajaksi.
15. tammikuuta – Inkeriläisten joukkokuljetukset Suomesta Neuvostoliittoon päättyivät.
17. tammikuuta – Neuvostoliitto valloitti Varsovan.
17. tammikuuta – Ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg jäi neuvostojoukkojen vangiksi Budapestissa ja katosi jäljettömiin.
17. tammikuuta – Saksalaiset jättivät Chełmnon tuhoamisleirin yöllä puna-armeijan lähestyessä aluetta. Sitä ennen kaikki jäljellä olevat vangit oli ammuttu.
17. tammikuuta – Saksalaiset aloittivat Auschwitzin evakuoinnin. 58 000 vankia lähetettiin junalla ja jalkaisin kuolemanmarssille länteen Ylä- ja Ala-Sleesian teitä pitkin. Monen päivän marssin jälkeen 19.–23. tammikuuta 1945 vangit lastattiin tavarajuniin. Koko evakuoinnin aikana vangeista kuoli noin 15 000, ja 43 000 selvisi läntisiin leireihin. Hekin joutuivat keväällä 1945 vielä uudelle marssille.
20. tammikuuta – Valvontakomissio määräsi Reserviupseerikoulun toiminnan keskeytettäväksi. Koulussa oli meneillään 61. kurssi ja se toimi tilapäisesti Niinisalossa.
20. tammikuuta – Lehtimies ja poliitikko Ernesti Hentunen alkoi jälleen julkaista Totuuden Torvi -lehteä, joka oli ilmestynyt aiemmin vuosina 1928–1933.
23. tammikuuta – Sosialistinen eduskuntaryhmä ”Kuutoset” tekivät eduskuntakyselyn niistä suomalaisista poliitikoista, joiden he katsoivat olleen vastuussa Suomen joutumisesta jatkosotaan.
20. tammikuuta – Saksalaiset SS-vartijat lähtivät Auschwitzin keskitysleiristä.
25. tammikuuta – Hallitus lakkautti vapaaehtoista sotainvalidien, kaatuneiden omaisten ja siirtoväen avustustyötä tehneen Suomen Aseveljien Liiton SKP:n ja valvontakomission painostuksen vuoksi. Porvarilliset puolueet ja SDP paheksuivat toimenpidettä kovin sanoin.

27. tammikuuta – Puna-armeija saapui Auschwitziin ja Birkenauhun Puolassa ja löysi keskitysleirit. Suurin osa elossa olleista vangeista oli erittäin huonossa kunnossa. Joukot vapauttivat Auschwitzissa 7 650 siellä vielä ollutta vankia, joista 450 oli alle 15-vuotiaita. Auschwitzin leirin varastoista löytyi valtavat määrät vankien siviilivaatteita ja muuta heille kuulunutta tavaraa sekä 7,7 tonnia kuljetusvalmiiksi pakattuja ihmisen hiuksia, joiden arveltiin olleen peräisin noin 140 000 naiselta. Leirien johtajat ja vartijat vangittiin.
27. tammikuuta – Puna-armeijan kuoro saapui perustajansa Aleksandr Aleksandrovin johdolla ensimmäiselle vierailulleen Suomeen ja piti konsertin Kansallisteatterissa.
28. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg täytti 80 vuotta. Merkkipäivän johdosta järjestettiin Helsingin messuhallissa suuri kansalaisjuhla.
30. tammikuuta – Wilhelm Gustloff upposi Itämerellä saatuaan kolme torpedon osumaa Neuvostoliiton sukellusveneen S-13 ampumana; 9 300 pakolaista hukkui.
31. tammikuuta – Pääministeri J. K. Paasikivi kehotti Suomen sodanaikaisia johtavia poliitikkoja siirtymään syrjään poliittisesta toiminnasta, jotta Neuvostoliitto ja Iso-Britannia saataisiin vakuuttuneiksi siitä, että Suomi oli hylännyt sotapolitiikan.

4.–11. helmikuuta – Franklin D. Roosevelt, Winston Churchill ja Josif Stalin tapasivat Jaltan konferenssissa.
5. helmikuuta – Suomen hallitus asetti historiantutkija, tohtori Eirik Hornborgin johtaman komitean tutkimaan Suomen sodanaikaisen poliittisen johdon virkatoimia.
6. helmikuuta – Suomessa julkistettiin nimilista kansanedustajista, jotka eivät saaneet asettua ehdokkaiksi tulevissa eduskuntavaaleissa. Listalla olivat kaikki Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustajat sekä 11 nimeltä mainittua SDP:n, Maalaisliiton ja Kokoomuksen kansanedustajaa. Listalla mukana ollut SDP:n Väinö Tanner erosi välittömästi eduskunnasta.
10. helmikuuta – Neuvostoliittokainen sukellusvene S-13 upotti Pillausta lähteneen saksalaisen SS General von Steubenin, 4 500 hukkui.
13. helmikuuta – Budapestin piiritys päättyy puna-armeijan vallatessa kaupungin.

13./14. ja 14./15. helmikuuta – Kahden yön rajut Dresdenin pommitukset alkoivat. "Elben Firenzeksi" kutsuttu kaupungin arvokas keskusta siirtyi historiaan. Pommituksissa sai eri arvioiden mukaan surmansa 20 000–25 000 ihmistä, Natsi-Saksan propagandaministeriön ilmoituksen mukaan kuolonuhreja olisi ollut jopa kymmenkertainen määrä.
14. helmikuuta – Presidentti Roosevelt tapasi Saudi-Arabian kuningas Ibn Sa’udin risteilijä U.S.S. Quincylla Suezin kanavassa. Vastineeksi Yhdysvaltain suojelusta Saudi-Arabia lupasi toimittaa öljyä.^[2]
14. helmikuuta – Utin räjähdysonnettomuus tapahtui lastattaessa lentopommeja rautatievaunuun ja aiheutti 11 henkilön kuoleman.
15. helmikuuta – ”Internaatiksi” kutsuttu valtion sisäoppilaitos asepalveluksesta kotiutetuille oppikoulujen oppilaille aloitti toimintansa Taavetissa Luumäellä. Koulu siirtyi myöhemmin Niinisalon varuskuntaan Kankaanpäähän.
16. helmikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Corregidorilla Filippiineillä.
19. helmikuuta – Iwo Jiman taistelu: 30 000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Iwo Jimalla. Maihinnousun tarkoitus oli valloittaa saari sen strategisten lentokenttien tähden.
21. helmikuuta – Teatterinjohtaja Mia Backman sai ensimmäisen Pro Finlandia -palkinnon.
22. helmikuuta – SKP:n puoluetoimikunta vaati Valpon lakkauttamista.
23. helmikuuta – Yhdysvallat valtasi Filippiinien pääkaupungin Manilan.
23. helmikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot etenivät Ruhrin alueelle.
24. helmikuuta – Ahmed Maher pašša, Egyptin päämies, surmattiin parlamentissa.
1. maaliskuuta – Hallitus totesi, että Suomen ja Saksan välillä oli vallinnut sotatila 15. syyskuuta 1944 lähtien ja katsoi, että Suomella oli tästä syystä oikeus vaatia Saksalta sotakorvauksia.
3. maaliskuuta – Suomi julisti sodan akselivalloille, taisteltuaan saksalaisia vastaan jo edellissyksystä lähtien.
6. maaliskuuta – Romaniassa perustettiin kommunistivetoinen hallitus.
7. maaliskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot saivat haltuunsa sillan Reinin yli Remagenissa ja aloittivat joen ylityksen.
9.–10. maaliskuuta – Yhdysvaltain ilmavoimat hyökkäsi Tokioon palopommein, noin 100 000 asukasta sai surmansa ja yli miljoona jäi kodittomaksi.

15. maaliskuuta – Pääministeri J. K. Paasikivi piti radiopuheen, jossa hän toivoi valittavaksi "uusia kasvoja" eduskuntaan tulevissa vaaleissa.
17. maaliskuuta – Japanin Kobeen hyökättiin 331:llä B-29-pommittajalla, yli 8 000 kuoli.
17.–18. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin ensimmäiset sodanjälkeiset eduskuntavaalit. Äänioikeusikäraja laskettiin 21 vuoteen. Äänestysaktiivisuus nousi ennätyksellisen suureksi; äänestämässä kävi lähes 75 prosenttia äänioikeutetuista. Vaalit merkitsivät perusteellista muutosta Suomen poliittisiin oloihin ja niitä alettiin myöhemmin luonnehtia siirtymäksi "toiseen tasavaltaan".
18. maaliskuuta – 1 250 pommikoneen hyökkäys Berliiniin.
19. maaliskuuta – Adolf Hitler määräsi kaikki Saksan teollisuuden, sotilasrakennelmat, kuljetuslaitokset ja viestinnän tuhottavaksi.
19. maaliskuuta – Japanin pommikoneet saivat osuman lentotukialus USS Frankliniin, surmaten 800 miehistöstä.
21. maaliskuuta – Brittijoukot valtasivat Mandalayn Burmassa.
22. maaliskuuta – Arabiliitto perustettiin Kairossa.
30. maaliskuuta – Neuvostojoukot etenivät Itävaltaan.

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Okinawalla.
1. huhtikuuta – Suomen ilmavoimien kansallisuustunnukseksi määrättiin hakaristin tilalle sinivalkoinen kokardikuvio.
5. huhtikuuta – Neuvostoliitto sanoi irti Japanin kanssa solmimansa hyökkäämättömyyssopimuksen.
6. huhtikuuta – SDP:n Karl-August Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi. Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin SKDL:n Cay Sundström ja toiseksi varapuhemieheksi Maalaisliiton Vihtori Vesterinen.
7. huhtikuuta – Japanin keisarillisen laivaston taistelulaiva Yamato upotettiin 300 kilometriä pohjoiseen Okinawalta sen ollessa matkalla itsemurhahyökkäykseen.
8. huhtikuuta – Neuvostojoukot valtasivat Königsbergin Itä-Preussissa ja nimesivät kaupungin myöhemmin Kaliningradiksi.
11. huhtikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot vapauttivat Buchenwaldin keskitysleirin.
12. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt kuoli virassaan, hänen tilalleen astui varapresidentti Harry S. Truman.
12. huhtikuuta – Kanadalaiset joukot vapauttivat Alankomaissa Westerborkin leirin viimeiset 876 asukasta.
13. huhtikuuta – Neuvostojoukot valtasivat Wienin ja aloittivat hyökkäyksen Berliiniin.
13. huhtikuuta – Kolme suurinta puoluetta, SDP, SKDL ja Maalaisliitto, antoivat yhteistoimintajulistuksen eli ”kolmen suuren sopimuksen”, jossa tuomittiin sotapolitiikka ja fasismi.
16. huhtikuuta – Neuvostoliiton sukellusvene L-3 torpedoi pakolaisia kuljettaneen Goya-rahtialuksen Gdánskinlahdella. 7 000 ihmistä hukkui.
17. huhtikuuta – Presidentti Mannerheim myönsi eron Paasikiven toiselle hallitukselle ja nimitti Paasikiven kolmannen hallituksen. SKDL sai uudessa hallituksessa neljä ministerinsalkkua.
20. huhtikuuta – Sisäministeri Yrjö Leino sai valvontakomissiolta määräyksen pidättää 20 komission nimeämää henkilöä ja luovuttaa heidät komissiolle. Henkilöt – enimmäkseen venäläisiä pakolaisia – pidätettiin kotoaan seuraavana yönä ja heidät kuljetettiin Leinon tietämättä aamuyöllä 21. huhtikuuta lentokoneella Neuvostoliittoon. Kyseisiä henkilöitä alettiin kutsua ”Leinon vangeiksi”.
21. huhtikuuta – Sachsenhausenin keskitysleirillä oli jäljellä 38 000 vankia. Heistä 33 000 jaettiin 500 vangin yksiköihin, jotka sitten komennettiin marssimaan luoteeseen. Sodan viimeisien päivien kuolonmarsseilla vilu, nälkä, uupumus sekä SS:n väkivalta tappoivat monia.
23. huhtikuuta – Valtiollisen poliisin päällikkönä jatkosodan aikana toiminut Arno Anthoni pidätettiin ja asetettiin turvasäilöön. Myöhemmin hänet tuomittiin vankeuteen sotarikoksista syytettynä.
23. huhtikuuta – Lakitieteen tohtori Otto Brusiin nimitettiin Valtiollisen poliisin uudeksi päälliköksi.
25. huhtikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien perustamista valmisteleva San Franciscon konferenssi avataan. Neuvotteluihin osallistui 850 valtuutettua 47 maasta.
25. huhtikuuta – Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton armeijat kohtasivat Elbellä jakaen Saksan kahtia.

27. huhtikuuta – Lapin sota päättyi, kun viimeiset saksalaiset joukot poistuivat Suomen alueelta, ja Suomen lippu nostettiin kolmen valtakunnan rajapyykille. Tapahtuman vuosipäivänä vietetään kansallista veteraanipäivää.
27. huhtikuuta – Yhdysvaltalaiset joukot vapauttivat Dachaun ja neuvostojoukot Ravensbrückin keskitysleirin. Leireissä oli surmattu vankeja viimeiseen asti.
28. huhtikuuta – Italialaiset partisaanit teloittivat diktaattori Benito Mussolinin ja hänen rakastajattarensa Clara Petaccin.
28. huhtikuuta – Kenraali Siilasvuo ilmoitti Lapin sotatoimien päättyneen.
29. huhtikuuta – Italiassa olleet Saksan sotajoukot antautuivat.
29. huhtikuuta – Sachsenhausenin keskitysleirin SS-vartijat pakenivat ja loput vangeista kohtasivat Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton armeijan joukkoja. Leirille jääneistä noin 3 000 vangista 300 kuoli vapautusta seuranneina viikkoina vankeusaikanansa kokemiensa rasitusten vuoksi.

30. huhtikuuta – Hitler meni naimisiin Eva Braunin kanssa bunkkerinsa karttahuoneessa pian puolenyön jälkeen. Tämän jälkeen hän saneli poliittisen testamenttinsa sihteerilleen Traudl Jungelle. Testamentissaan Hitler erotti Himmlerin ja Göringin puolueesta ja kaikista viroista.
30. huhtikuuta – Adolf Hitler ja hänen vaimonsa Eva Braun tekivät itsemurhan Berliinissä Führerbunkerissa. Karl Dönitz seurasi Hitleriä valtakunnanpresidenttinä ja Joseph Goebbels valtakunnankanslerina.
1. toukokuuta – Goebbels ja hänen vaimonsa Magda tekivät itsemurhan surmattuaan kuusi lastaan. Dönitz nimitti kreivi Lutz Schwerin von Krosigkin valtakunnankansleriksi.
2. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Berliinin valtauksesta. Punalippu nostettiin valtiopäivätalon katolle.
2. toukokuuta – Jugoslavian armeija ja sloveenit valtasivat Triesten.
3. toukokuuta – RAF upotti keskitysleirivankeja kuljettaneet Cap Arconan, Thielbeken ja sairaalaiva Deutschland IV:n Lyypekinlahdessa. 10 000 ihmistä sai surmansa. SS ampui selviytyneet vangit.
3. toukokuuta – Tiedemies Wernher von Braun ja hänen 120 hengen tutkimusryhmänsä antautui yhdysvaltalaisjoukoille. He saattoivat myöhemmin alkuun Yhdysvaltain avaruusohjelman.
3. toukokuuta – Theresienstadtin keskitysleirin hallinta siirtyi saksalaisilta Punaiselle Ristille. Viisi päivää myöhemmin Theresienstadtin vapauttivat neuvostojoukot.
3. toukokuuta – Tuli tuhosi Rusutjärven kyläkeskuksen Tuusulassa.
4. toukokuuta – Viimeiset Alankomaissa ja Tanskassa olleet saksalaiset sotilaat antautuivat.
5. toukokuuta – Kanadalaisjoukot vapauttivat Amsterdamin.
5. toukokuuta – Suomen eduskunta hyväksyi maanhankintalain, jonka piiriin tulivat siirtoväen lisäksi sotainvalidit, sotalesket ja -orvot sekä rintamamiehet.

5. toukokuuta – Prahan kansannousu alkoi Saksan miehittämässä Prahassa.
7. toukokuuta – Kenraali Alfred Jodl allekirjoitti Saksan ehdottoman antautumisen Reimsissä, Ranskassa. Sopimus tuli voimaan seuraavana päivänä. Liittoutuneet julistivat Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen rikolliseksi järjestöksi ja määräsivät sen välittömästi lakkautettavaksi.
7. toukokuuta – Euroopan puolueettomat valtiot Espanja, Portugali, Irlanti, Ruotsi ja Sveitsi sekä Euroopan ulkopuoliset Afganistan ja Chile kutsuivat lähettiläänsä kotiin Berliinistä, koska Saksassa ei enää ollut yleisesti tunnustettua eikä toimintakykyistä hallitusta. Saksan edustajat karkotettiin kyseisistä maista.^[3]
8.–29. toukokuuta – Ranskalaisjoukot ja vapautetut italialaiset sotilaat kukistivat kapinan Algerian Sétifissa. Verilöylyssä arvellaan kuolleen 2 000–40 000 paikallista.
8. toukokuuta – Saksan antautumissopimus tuli voimaan länsirintamalla, idässä päivää myöhemmin. Tapauksen muistoksi vietetään monissa maissa 8. tai 9. toukokuuta voitonpäivää.
8. toukokuuta – Viimeiset Norjassa olleet saksalaiset sotilaat poistuivat maasta. Saksalainen Norjan valtakunnankomissaari Josef Terboven teki itsemurhan.
9. toukokuuta – Yhdysvaltalaiset pidättivät Hermann Göringin, Norjassa pidätettiin Vidkun Quisling. Quislingin Nasjonal Samling -puolue hajotettiin.
9. toukokuuta – Neuvostojoukot valtasivat Prahan.
9. toukokuuta – Neuvostojoukkojen 48. armeijan sotilaat saavuttivat Stutthofin keskitysleirin ja vapauttivat viimeiset noin sata vankia, jotka olivat onnistuneet piiloutumaan viimeisen evakuoinnin aikana. Leirin olemassaolon aikana siellä kaiken kaikkiaan olleista noin 100 000–110 000:sta vangista vähintään 65 000 oli kuollut.
9. toukokuuta – Kenraali Alexander Löhr, armeijaryhmä E:n komentaja, allekirjoitti saksalaisten miehitysjoukkojen antautumisen Sloveniassa.
10. toukokuuta – Helsingin Rautatientorilla pidettiin toisen maailmansodan Euroopassa päättymisen johdosta suuri rauhanjuhla ja rauhantanssit. Juhlaan osallistui 30 000 ihmistä.^[4]
15. toukokuuta – Toisen maailmansodan viimeiset taistelut Euroopassa Poljanassa lähellä Slovenj Gradecia, Sloveniassa.
19. toukokuuta – SKP:n Aimo Aaltonen nimitettiin Valpon apulaispäälliköksi. Valpoa alettiin ”puhdistaa”.
23. toukokuuta – Britit pidättivät Karl Dönitzin ja Lutz Schwerin von Krosigkin Flensburgissa. He olivat viimeiset saksalaisjohtajat ennen vuotta 1949.
23. toukokuuta – Keskeisiin natsijohtajiin kuulunut Heinrich Himmler teki itsemurhan syanidilla.
30. toukokuuta – Iranin hallitus vaati neuvosto- ja brittijoukkoja vetäytymään maasta.
1. kesäkuuta – Britit valtasivat Libanonin ja Syyrian.
6. kesäkuuta – Norjan kuningas Haakon VII palasi maanpaosta Lontoosta.
9. kesäkuuta – Tampereen hiippakunnan piispa Aleksi Lehtonen vihittiin Suomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispaksi Turun tuomiokirkossa.
10. kesäkuuta – Valtiollinen poliisi pidätti asekätkentää johtaneet eversti Valo Nihtilän ja everstiluutnantti Usko Haahden.
11. kesäkuuta – Saksan kommunistinen puolue aloitti toimintansa uudelleen.
14. kesäkuuta – Tšekkoslovakia aloitti sudeettisaksalaisten karkottamisen ja heidän omistamiensa maiden pakkolunastamisen.
14. kesäkuuta – Noin 60 000 Lapin läänin alueelta evakuoidun henkilön ilmoitettiin palanneen kotiseudulleen. Palaamatta oli vielä noin 40 000 evakkoa.
15. kesäkuuta – Saksan sosialidemokraattinen puolue ja Saksan vapaa ammattiyhdistysliike aloittivat toimintansa uudelleen.
16. kesäkuuta – Ruotsiin paenneet noin 5 000 Viron ruotsalaista saivat Ruotsin kansalaisoikeudet.
21. kesäkuuta – Okinawan taistelu päättyi.
24. kesäkuuta – Moskovan Punaisella torilla pidettiin puna-armeijan suuri voitonparaati.
25. kesäkuuta – Sosialidemokraatti Einar Gerhardsen muodosti Norjan uuden hallituksen. Hän oli vain hieman aiemmin palannut kotimaahansa Sachsenhausenin keskitysleiriltä Saksasta.
26. kesäkuuta – Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja allekirjoitettiin, San Franciscon konferenssi päättyy.
26. kesäkuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto myönsi Josif Stalinille Neuvostoliiton sankarin ja generalissimuksen arvonimet.
26. kesäkuuta – Puola aloitti saksalaisten karkottamisen hallussaan olevilta alueilta.
29. kesäkuuta – SKDL teki kansanedustaja Hertta Kuusisen johdolla eduskuntakyselyn sotasyyllisyysasiasta. Kyselyyn yhtyi joukko SDP:n, Maalaisliiton ja RKP:n kansanedustajia. Pääsotasyyllisiksi nimettiin entinen presidentti Risto Ryti, entiset pääministerit Edwin Linkomies ja Jukka Rangell, entinen valtiovarainministeri Väinö Tanner sekä Suomen entinen Berliinin-lähettiläs Toivo Kivimäki.
29. kesäkuuta – Risto Ryti ja Jukka Rangell erosivat viroistaan Suomen Pankissa.
30. kesäkuuta – Kenraali Aksel Airo pidätettiin syytettynä osallisuudesta asekätkentään. Hän oli vangittuna lähes kolme vuotta.

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Saksa jaettiin liittoutuneiden miehitysjoukkojen kesken.
4. heinäkuuta – Sisäministeri Yrjö Leino teki eduskunnalle selkoa juuri paljastuneesta asekätkentäjutusta sotasyyllisyysasiasta käydyn keskustelun yhteydessä. Valvontakomissio vaati hallitukselta jyrkin sanoin asekätkentäjutun pikaista selvittämistä. Tapauksesta paisui lopulta Pohjoismaiden suurin, lähes viisi vuotta kestänyt oikeusprosessi.
5. heinäkuuta – Filippiinit ilmoitettiin vapautetuksi.
9. heinäkuuta – Kokkola–Kerimäki-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
12. heinäkuuta – Tohtori Eirik Hornborgin johtama komitea sai valmiiksi mietintönsä Suomen sodanaikaisen poliittisen johdon toimien lainmukaisuudesta. Mietintö salattiin julkisuudelta valvontakomission vaatimuksesta.
16. heinäkuuta – Ensimmäinen atomipommikoe "Trinity": 6 kg plutoniumia sai aikaan 19 kilotonnin räjähdyksen.
17. heinäkuuta – 2. elokuuta – Potsdamin konferenssi miehitetyssä Saksassa Potsdamin kaupungissa. Paikalla olivat pääsihteeri Josif Stalin, pääministeri Winston Churchill ja presidentti Harry Truman. Saksa jaettiin liittoutuneiden hallitsemaan neljään miehitysvyöhykeeseen.^[5]
17. heinäkuuta – Valtiovarainministeri Sakari Tuomioja siirtyi Suomen Pankin pääjohtajaksi ja hänen tilalleen hallitukseen tuli entinen sosiaaliministeri Ralf Törngren.
21. heinäkuuta – Harry S. Truman hyväksyi atomipommin käytön Japania vastaan.
23. heinäkuuta – Vichyn Ranskan johtaja marsalkka Philippe Pétain vietiin oikeuteen maanpetoksesta.
26. heinäkuuta – Winston Churchill erosi pääministerin virasta konservatiivipuolueen kärsittyä vaalitappion. Clement Attleesta tuli uusi pääministeri.
26. heinäkuuta – Potsdamin julistus: Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Kiina vaativat Japanilta ehdotonta antautumista.
27. heinäkuuta – Neuvostoliitossa annettu Saksan NKVD:n erikoisleirejä koskeva asetus totesi erikoisleirien tehtävän olevan vankien eristäminen ja karkaamisen estäminen. Se myös kielsi postin ja vieraiden käymisen leireillä.
28. heinäkuuta – Siitaman junaturma : Paikallisjunan ja tavarajunan yhteentörmäyksessä Siitaman ja Oriveden välisellä rataosalla kuoli kolme ja loukkaantui 15 henkilöä.
30. heinäkuuta – Japanilainen sukellusvene I-58 torpedoi salaisesta tehtävästä palanneen USS Indianapolisin, 900 hengissä selviytynyttä jäi neljäksi päiväksi veden varaan. Yli 600 heistä jäi haiden saaliiksi ennen pelastumista.
31. heinäkuuta – Vichyn Ranskan Pierre Laval antautui liittoutuneille Itävallassa.
2. elokuuta – Suomi ja Iso-Britannia solmivat kauppasopimuksen ja hieman myöhemmin diplomaattisuhteet. SAK:n entinen puheenjohtaja Eero Wuori nimitettiin Suomen Lontoon-suurlähettilääksi. Iso-Britannia nimitti Helsingissä toimineen "poliittisen edustajansa" Francis Shepherdin suurlähettilääksi.

6. elokuuta – Hiroshima tuhottiin Enola Gay -nimisestä B-29-pommittajasta pudotetulla Little Boy -ydinpommilla kello 08:16 paikallista aikaa. Noin 80 000 ihmistä sai heti surmansa ja rakennukset tuhoutuivat valtavassa tulimyrskyssä perustuksiaan myöten kahdeksan neliökilometrin alueelta. ^[6]
6. elokuuta – Suomi ja Neuvostoliitto solmivat uudelleen diplomaattisuhteensa. SKDL:n kansanedustaja Cay Sundström nimitettiin Suomen ensimmäiseksi suurlähettilääksi Moskovaan. Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettilääksi tuli valvontakomission poliittinen neuvonantaja Pavel Orlov.
8. elokuuta – Neuvostoliitto julisti sodan Japanille liittoutuneiden sopimuksen mukaisesti ja aloitti hyökkäyksen Mantšuriassa.
8. elokuuta – Liittoutuneiden kokouksessa Lontoossa solmittiin sopimus, jossa määriteltiin käsitteet rikos rauhaa vastaan ja sotarikos. Sopimus tehtiin Natsi-Saksan ja Japanin johtoa vastaan käytäviä oikeudenkäyntejä varten ja sitä sovellettiin myös Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.
8. elokuuta – Valvontakomissio otti ensimmäisen kerran julkisesti kantaa Suomen sotasyyllisyysasiaan, kun komission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov kävi puhumassa siitä pääministeri J. K. Paasikiven luona. Savonenkov totesi Suomen pääosin toteuttaneen välirauhansopimuksen ehdot lukuun ottamatta sen sotarikollisia koskevaa 13. artiklaa.
8.–9. elokuuta – Poliittinen äärivasemmisto järjesti mielenosoituksia Suomen suurimmissa kaupungeissa sotasyyllisyysasian käsittelyn vauhdittamiseksi.
9. elokuuta – Nagasaki tuhottiin 22 kilotonnin Fat Man -ydinpommilla kello 11:02. 60 000–80 000 ihmistä kuoli heti.
14. elokuuta – Japani hyväksyi antautumisehdot. Toinen maailmansota päättyi.
14. elokuuta – Marsalkka Philippe Pétain tuomittiin kuolemaan, mutta kenraali Charles de Gaulle muutti tuomion Pétainin korkean iän ja ensimmäisen maailmansodan aikaisten ansioiden vuoksi elinkautiseksi vankeudeksi 17. elokuuta.
15. elokuuta – Japanin keisari Hirohito ilmoitti Gyokuon-hōsō-julistuksessa maansa antautumisesta radiossa kello 12. VJ-päivä (Victory over Japan Day) Yhdysvalloissa.
15. elokuuta – Kyūjōn välikohtaus: Japanilaiset äärikansallismieliset epäonnistuivat yrityksessään estää maan antautuminen.
17. elokuuta – Indonesialaiset nationalistit Sukarno ja Mohammed Hatta julistivat Indonesian tasavallan perustetuksi. Hollantilaiset siirtomaaviranomaiset eivät kuitenkaan tätä hyväksyneet.

19. elokuuta – Ho Tši Minhin johtama Việt Minh otti vallan Hanoissa.
20. elokuuta – Suomi ja Yhdysvallat solmivat uudelleen sodan vuoksi katkenneet diplomaattisuhteensa. Suomen Pankin johtokunnan jäsen, Maalaisliiton kansanedustaja Kalle Jutila nimitettiin Suomen suurlähettilääksi Washingtoniin. Jutilan tilalle eduskuntaan tuli miltei suoraan vankilasta asekätkentäjutun vuoksi vangittu sosiaalijohtaja Eero Kivelä.
22. elokuuta – Valvontakomission puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Ždanov kävi pääministeri J.K. Paasikiven luona kiirehtimässä sotasyyllisyyskysymyksen käsittelyä. Ždanov piti sotasyyllisyysasiaa ainoana esteenä Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden myönteiselle kehitykselle ja palasi asiaan useita kertoja myöhemminkin ennen oikeudenkäynnin alkua.
22. elokuuta – Lakiesitys sotaan syyllisten rankaisemisesta annettiin eduskunnalle.
24. elokuuta – Suomessa syntyi 495 lasta, joka on yhden vuorokauden syntyvyyden suomenennätys.
24. elokuuta – Noin 16 000 Lapin läänin alueelta evakuoidun siviilin ilmoitettiin oleskelevan vielä Vaasan ja Oulun läänien alueilla.
29. elokuuta – Natsi-Saksan 24 vangittua johtomiestä vastaan nostettiin syytteet sotarikoksista, rikoksista rauhaa vastaan ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
2. syyskuuta – Kenraali Douglas MacArthur ja amiraali Chester Nimitz hyväksyivät Japaniin virallisen antautumisen USS Missourilla Tokionlahdella.
2. syyskuuta – Ho Tši Minh muotoili Vietnamin itsenäisyysjulistuksen.
4. syyskuuta – Japanilaiset joukot antautuvat Wake Islandilla.
8. syyskuuta – Yhdysvallat miehitti Etelä-Korean, Neuvostoliitto Pohjois-Korean.
10. syyskuuta – Norjan syrjäytetty valtionpäämies Vidkun Quisling tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan. Tämä merkitsi poikkeamista Norjan rikoslaista, sillä kuolemanrangaistus oli kielletty Norjassa vuonna 1905.
11. syyskuuta – Suomen eduskunta hyväksyi äänin 129–11 ns. sotasyyllisyyslain. Kymmenen kansanedustajaa äänesti tyhjää ja 48 oli poissa äänestyksestä.
11. syyskuuta – 22 henkilöä kuoli lento-onnettomuudessa Milnenlahdella Papuan territoriossa, kun Australian kuninkaallisten ilmavoimien Douglas C-47A-30 -kone katosi pudoten ilmeisesti mereen.
12. syyskuuta – Tasavallan presidentin tehtäviä hoitanut pääministeri J. K. Paasikivi vahvisti sotasyyllisyyslain. Eduskunta valitsi 12 jäsentä sotasyyllisyystuomioistuimeen; tuomioistuimen kolme lakimiesjäsentä oli nimetty jo aiemmin.
19. syyskuuta – Suomen ilmoitettiin suorittaneen Neuvostoliitolle sotakorvauksia ensimmäisen vuoden aikana 51,5 miljoonan dollarin arvosta, mikä vastasi 7,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.^[7]
26. syyskuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Arvo Salminen teki eduskuntakyselyn asekätkentäjutun vuoksi pidätettyjen henkilöiden kohtelusta.

Lokakuu–joulukuu

5. lokakuuta – Oikeusministeri Urho Kekkonen piti radiopuheen, jossa hän tuomitsi asekätkennän "vaarallisena seikkailuna" ja "suurena onnettomuutena koko maalle" sekä kehotti kaikkia suomalaisia avustamaan viranomaisia jutun selvittämisessä.
7. lokakuuta – Šintolaisuuden asema Japanin valtionuskontona lakkautettiin.
9. lokakuuta – Ranskan sodanaikaisen Vichyn hallituksen pääministeri Pierre Laval tuomittiin kiivaassa oikeudenkäynnissä kuolemaan. Hänet teloitettiin ampumalla 15. lokakuuta. Ennen teloitustaan Laval yritti tehdä itsemurhan syanidilla.
16. lokakuuta – Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) piti ensimmäisen kokouksensa Québecissä Kanadassa.
17. lokakuuta – Eversti Juan Perón kaappasi vallan Argentiinassa.
21. lokakuuta – Naiset saivat äänioikeuden Ranskassa.

24. lokakuuta – Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin viiden turvallisuusneuvoston jäsenmaan ja enemmistön 46:sta muusta peruskirjan allekirjoittajasta ratifioitua sen peruskirjan.
24. lokakuuta – Kuolemaantuomittu Norjan nukkehallituksen pääministeri Vidkun Quisling teloitettiin ampumalla.
29. lokakuuta – Kenraalit Manuel César de Góis Monteiro ja Eurico Gaspar Dutra syrjäyttivät Brasilian presidentti Getúlio Vargasin.
30. lokakuuta – Valvontakomission brittiläisen osaston sotilasasiantuntija, eversti James Magill varoitti raportissaan länsimaita Neuvostoliiton aggressiivisista aikeista Skandinavian maita vastaan.
31. lokakuuta – Arabiliitto tuomitsi antamassaan julkilausumassa jyrkästi juutalaisten jatkuvan muuttoliikkeen Palestiinaan. Egypti, Irak, Libanon ja Syyria varoittivat Yhdysvaltain hallitusta vakavista ulkopoliittisista seurauksista, mikäli se tukisi juutalaisvaltion perustamista.
31. lokakuuta – Hyvinkään lento-onnettomuus : Aero Oy:n kolmimoottorinen Junkers Ju 52/3m matkustajakone OH-LAK Sampo putosi metsään yrittäessään laskeutua Hyvinkään lentokentälle. Kone tuhoutui mutta kolmen hengen miehistöstä ja 14 matkustajasta vain kaksi loukkaantui.
3. marraskuuta – Valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov ilmoitti pääministeri J. K. Paasikivelle, ettei marsalkka Mannerheim voinut matkustaa ulkomaille.
6. marraskuuta – Suomen hallitus päätti, että entinen presidentti Risto Ryti, entiset pääministerit Edwin Linkomies ja Jukka Rangell, entiset ministerit Antti Kukkonen, Henrik Ramsay, Tyko Reinikka ja Väinö Tanner sekä Suomen entinen Berliinin-lähettiläs Toivo Kivimäki oli asetettava erityisessä sotasyyllisyysoikeudessa syytteeseen "virka-aseman väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi". Kaikki kahdeksan pidätettiin seuraavan vuorokauden aikana.
13. marraskuuta – Kenraali ja sotasankari Charles de Gaulle valittiin Ranskan presidentiksi.

15. marraskuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin ensimmäinen istunto pidettiin Helsingin Säätytalossa.
15. marraskuuta – Tukholman Karoliininen instituutti ilmoitti myöntäneensä Nobelin kemianpalkinnon professori A. I. Virtaselle tämän kehittämästä rehunsäilöntämenetelmästä.
17. marraskuuta – Sotasyyllisyysoikeus vapautti vankilasta Toivo Kivimäen, Antti Kukkosen, Tyko Reinikan ja Väinö Tannerin. Valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov esitti asiasta pääministeri J. K. Paasikivelle erittäin jyrkän paheksuntansa.
20. marraskuuta – Nürnbergin oikeudenkäynti 24 natsijohtajaa vastaan alkoi.
27. marraskuuta – Pääministeri J. K. Paasikivi täytti 75 vuotta.
29. marraskuuta – Jugoslavian kansantasavalta julistettiin perustetuksi. Tito nimettiin presidentiksi.
1. joulukuuta – Sotasyyllisyystuomioistuimen puheenjohtaja, Korkeimman oikeuden presidentti Hjalmar Neovius sai terveyssyiden vuoksi pyytämänsä eron tehtävästään. Hänen tilalleen valittiin oikeusneuvos Oskar Möller.
7. joulukuuta – Suomi ja Ranska solmivat diplomaattisuhteensa uudelleen. Suomen uusi Pariisin-suurlähettiläs Johan Helo astui virkaansa vuoden 1946 alussa.
8. joulukuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius täytti 80 vuotta Ainolassa Tuusulassa.
11. joulukuuta – Valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov vaati presidentti Risto Rytin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä pitämän puolustuspuheen julkaisemista kiellettäväksi. Oikeusministeri Urho Kekkosen neuvoteltua Ždanovin kanssa puhe julkaistiin sanomalehdissä tarkoin sensuroituna. Kekkosen mukaan täydellinen julkaisukielto olisi voinut synnyttää käsityksen, että Ryti oli onnistunut murskaamaan syyteaineiston.
11. joulukuuta – Kirjailija Mika Waltarin pääteos, laaja romaani Sinuhe egyptiläinen, ilmestyi. Teoksen kaksi ensimmäistä painosta (30 000 kappaletta) oli jo etukäteen tilattu loppuun.
12. joulukuuta – Työkansan Sanomat julkaisi näytenumeronsa. Lehti ilmoittautui Suomen Kommunistisen Puolueen pää-äänenkannattajaksi.
16. joulukuuta – Japanin parlamentti hyväksyi lain, joka alensi äänioikeuden ikärajan 20 vuoteen aiemman 25 vuoden sijasta ja antoi naisille äänioikeuden.
20. joulukuuta – Suomessa säädettiin etunimilaki, jonka mukaan jokaisella suomalaisella saa olla enintään kolme etunimeä.
20. joulukuuta – Sotasyyllisyysoikeuden vankilasta vapauttamat Toivo Kivimäki, Tyko Reinikka ja Väinö Tanner vangittiin uudelleen. Oikeudenkäynti keskeytyi joulun ajaksi ja jatkui 9. tammikuuta 1946.
21. joulukuuta – Eduskunta päätti pidentää tasavallan suojelulain voimassaoloa vuoden 1946 loppuun saakka.
27. joulukuuta – Terrori-iskuja brittien sotilastukikohtiin Palestiinassa.
27. joulukuuta – Maailmanpankki (IBRD) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) perustettiin.

Tuntemattomat päivämäärät

Marraskuu – Ensimmäinen yleiskäyttöinen elektroninen tietokone, ENIAC (Electronic Numerical Integrator Analyzer and Computer), valmistui.
Joulukuu – Nag Hammadin kirjasto löytyi.

Remove ads

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Jacques Bernard Ickx ("Jacky Ickx"), belgialainen kilpa-autoilija
4. tammikuuta – Vesa-Matti Loiri, suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 2022)
4. tammikuuta – Richard R. Schrock, vuoden 2005 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti
10. tammikuuta – Rod Stewart, brittiläinen laulaja
13. tammikuuta – Klaus Helkama, suomalainen sosiaalipsykologi
14. tammikuuta – Liv Køltzow, norjalainen kirjailija
18. tammikuuta – José Luis Perales, espanjalainen muusikko
20. tammikuuta – Bjørn Tore Godal, norjalainen poliitikko
28. tammikuuta – Karen Lynn Gorney, yhdysvaltalainen näyttelijä
29. tammikuuta – Tom Selleck, yhdysvaltalainen näyttelijä
31. tammikuuta – Persi Diaconis, yhdysvaltalainen matemaatikko ja taikuri
2. helmikuuta – Ilkka Sysimetsä ("Frederik"), suomalainen iskelmälaulaja
4. helmikuuta – Merete Mazzarella, suomalainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija
6. helmikuuta – Bob Marley, jamaikalainen muusikko (k. 1981)
9. helmikuuta – Georg Dolivo, suomalainen laulaja ("Kivikasvot") ja kulttuurijohtaja (k. 2023)
9. helmikuuta – Mia Farrow, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. helmikuuta – Lars P. Gammelgaard, tanskalainen poliitikko (k. 1994)
9. helmikuuta – Yoshinori Ōsumi, vuoden 2016 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut japanilainen solubiologi
14. helmikuuta – Hans Adam II, Liechtensteinin ruhtinas
15. helmikuuta – Douglas Hofstadter, yhdysvaltalainen tietoisuuden tutkija ja matematiikan kansantajuistaja
15. helmikuuta – Martti Vesala ("Edward Vesala"), suomalainen jazzmuusikko (k. 1999)
16. helmikuuta – Jeremy Bulloch, englantilainen näyttelijä (k. 2020)
19. helmikuuta – Michael Nader, yhdysvaltalainen näyttelijä (Dynastia) (k. 2021)
20. helmikuuta – Randa Haines, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
20. helmikuuta – George Smoot, vuoden 2006 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
22. helmikuuta – Martti Lindqvist, suomalainen teologi, kirjailija ja eetikko (k. 2004)
22. helmikuuta – Ulf Sundqvist, suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko ja ministeri (k. 2023)
27. helmikuuta – Brasse Brännström, ruotsalainen näyttelijä (k. 2014)
28. helmikuuta – Aleksei Jekimov, vuoden 2023 Nobelin kemianpalkinnon saanut venäläinen fyysikko ja materiaalitieteilijä
28. helmikuuta – Jani Uhlenius, suomalainen viihdemuusikko, -säveltäjä ja -kapellimestari
11. maaliskuuta – Sylfest Lomheim, norjalainen kielitieteilijä
13. maaliskuuta – Anatoli Fomenko, venäläinen matemaatikko (Uusi kronologia)
21. maaliskuuta – Bjarne Kallis, suomalainen poliitikko
23. maaliskuuta – Franco Battiato, italialainen muusikko ja elokuvaohjaaja (k. 2021)
24. maaliskuuta – Curtis Hanson, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, -tuottaja ja Oscar-palkittu elokuvakäsikirjoittaja (k. 2016)
24. maaliskuuta – Hans Josefsson, ruotsalainen oopperalaulaja
30. maaliskuuta – Eric Clapton, brittiläinen kitaristi

Huhtikuu–kesäkuu

6. huhtikuuta – Marjatta Rinne, suomalainen näyttelijä
20. huhtikuuta – Michael Brandon, yhdysvaltalais-brittiläinen näyttelijä
25. huhtikuuta – Björn Ulvaeus, ruotsalainen muusikko, Abba-yhtyeen jäsen
27. huhtikuuta – Carsten Koch, tanskalainen poliitikko
30. huhtikuuta – J. P. Roos, suomalainen yhteiskuntatieteilijä
1. toukokuuta – Rita Coolidge, yhdysvaltalainen pop-laulaja
3. toukokuuta – Jeffrey C. Hall, vuoden 2017 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen perinnöllisyystieteilijä ja kronobiologi
7. toukokuuta – Ewert Ljusberg, ruotsalainen trubaduuri (k. 2021)
12. toukokuuta – Leonard Rickhard, norjalainen taidemaalari (k. 2024)
13. toukokuuta – Lasse Berghagen, ruotsalainen muusikko (k. 2023)
17. toukokuuta – Kössi Jalmari Kanto, suomalainen näyttelijä
20. toukokuuta – Gabriela Andersen-Schiess, sveitsiläinen kestävyysjuoksija
20. toukokuuta – Heikki Oja, suomalainen tähtitieteilijä, Helsingin yliopiston Almanakkatoimiston ent. johtaja
20. toukokuuta – Anton Zeilinger, vuoden 2022 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut itävaltalainen kvanttifysiikan tutkija
24. toukokuuta – Priscilla Presley, yhdysvaltalainen näyttelijä
28. toukokuuta – John Fogerty, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
31. toukokuuta – Rainer Werner Fassbinder, saksalainen elokuvaohjaaja (k. 1982)
3. kesäkuuta – Allan Isberg ("Markus Allan"), suomalainen laulaja
3. kesäkuuta – Kristiina Halkola, suomalainen näyttelijä ja poliitikko
6. kesäkuuta – Gabor Sarközy ("Sasha Gabor"), norjalainen aikuisviihdetaiteilija (k. 2008)
7. kesäkuuta – Wolfgang Schüssel, Itävallan liittokansleri 2000–2007
9. kesäkuuta – Marianne Laxén, suomalainen feministi ja rauhanaktivisti
11. kesäkuuta – Adrienne Barbeau, yhdysvaltalainen näyttelijä
11. kesäkuuta – Heikki "Hessu Reijonen, suomalainen liikemies ja manageri (k. 1997)
14. kesäkuuta – Thor Pedersen, tanskalainen poliitikko
19. kesäkuuta – Radovan Karadžić, serbialainen poliitikko ja sotarikoksista epäilty
19. kesäkuuta – Aung San Suu Kyi, vuoden 1991 Nobelin rauhanpalkinnon saanut myanmarilainen runoilija ja aktivisti

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Jane Cederqvist, ruotsalainen uimari (k. 2023)
1. heinäkuuta – Debbie Harry, yhdysvaltalainen rock-laulaja (Blondie)
6. heinäkuuta – Heikki Mikkola, suomalainen moottoripyöräilijä
7. heinäkuuta – Matti Salminen, suomalainen laulaja
9. heinäkuuta – Dean Koontz, yhdysvaltalainen kauhukirjailija
15. heinäkuuta – Matti Wuori, suomalainen asianajaja (k. 2005)
17. heinäkuuta – Antony Anandarayar, intialainen roomalaiskatolinen arkkipiispa (k. 2021)
17. heinäkuuta – Ken Livingstone, brittiläinen poliitikko
19. heinäkuuta – Richard Henderson, vuoden 2017 Nobelin kemianpalkinnon saanut skotlantilainen molekyylibiologi ja biofyysikko
26. heinäkuuta – Yelena Vasilievna Mironova ("Helen Mirren"), brittiläinen näyttelijä
28. heinäkuuta – Jim Davis, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä
30. heinäkuuta – Patrick Modiano, vuoden 2014 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija
1. elokuuta – Douglas Dean Osheroff, vuoden 1996 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
3. elokuuta – Domenica Niehoff, saksalainen prostituoitu (k. 2009)
9. elokuuta – Arto Tolsa, suomalainen jalkapalloilija (k. 1989)
10. elokuuta – Ambrosius, Risto Jääskeläinen, Helsingin ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta
13. elokuuta – Dési Bouterse, Surinamen presidentti 2010–2020 (k. 2024)
17. elokuuta – Katri Helena Kalaoja, suomalainen laulaja
17. elokuuta – Pekka Leppänen, suomalainen vasemmistoliittolainen poliitikko (k. 2016)
17. elokuuta – Inga Sulin-Ahola ("Inga Sulin"), suomalainen laulaja ja näyttelijä
19. elokuuta – Ian Gillan, englantilainen laulaja (Deep Purple)
21. elokuuta – Pekka Airaksinen, suomalainen elektronisen musiikin säveltäjä (k. 2019)
24. elokuuta – Harro Koskinen, suomalainen kuvataiteilija
24. elokuuta – Ken Hensley, brittiläinen muusikko (Uriah Heep) (k. 2020)
27. elokuuta – John C. Mather, vuoden 2006 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko, kosmisen taustasäteilyn tutkija
27. elokuuta – Panu Rajala, suomalainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija
31. elokuuta – George Ivan Morrison ("Van Morrison"), irlantilainen rock-muusikko
31. elokuuta – Itzhak Perlman, israelilais-yhdysvaltalainen viulisti ja kapellimestari
31. elokuuta – Arno Virtanen, suomalainen näyttelijä (k. 2022)
2. syyskuuta – Liisa Jaakonsaari, suomalainen toimittaja ja poliitikko
2. syyskuuta – Esa Niemitalo, suomalainen muusikko ja näyttelijä
3. syyskuuta – Gro Hagemann, norjalainen historioitsija ja professori
3. syyskuuta – Asko Sarkola, suomalainen professori, teatterinjohtaja ja näyttelijä
8. syyskuuta – José Feliciano, puertoricolainen laulaja
12. syyskuuta – Richard Thaler, vuoden 2017 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja professori
13. syyskuuta – Andres Küng, ruotsalainen lehtimies, tietokirjailija ja poliitikko (k. 2002)
13. syyskuuta – Raimo Sailas, suomalainen valtiosihteeri (k. 2020)
15. syyskuuta – Ranveig Frøiland, norjalainen poliitikko (k. 2020)
17. syyskuuta – Agneta Elisabeth "Anki" Lindqvist, suomalainen muusikko (Cumulus) (k. 2007)
18. syyskuuta – Inari Krohn, suomalainen taidemaalari ja -graafikko
21. syyskuuta – Ulla-Maija Siikavire, suomalainen näyttelijä
22. syyskuuta – Johnny Liebkind, suomalainen laulaja ja muusikko

Lokakuu–joulukuu

5. lokakuuta – Inga Juuso, norjansaamelainen joikutaiteilija (k. 2014)
9. lokakuuta – Martti Kuusela, suomalainen jalkapalloilija ja valmentaja
14. lokakuuta – Daan Jippes, alankomaalainen sarjakuvataiteilija
14. lokakuuta – Ilkka Joenpalo, suomalainen kansanedustaja ja ammattiyhdistysjohtaja
15. lokakuuta – Jaakko Kytömaa, suomalainen näyttelijä
16. lokakuuta – Folke Husell, ahvenanmaalainen juristi, Ålandsbankenin ent. pääjohtaja
17. lokakuuta – Sinikka Laine, suomalainen kirjailija
19. lokakuuta – Angus Deaton, vuoden 2015 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut skotlantilainen mikrotaloustieteilijä
19. lokakuuta – Raimo Vistbacka, suomalainen poliitikko ja valtiopäiväneuvos
20. lokakuuta – Markku Into, suomalainen runoilija (k. 2018)
25. lokakuuta – Toni Edelmann, suomalainen säveltäjä (k. 2017)
27. lokakuuta – Luiz Inácio Lula da Silva, Brasilian presidentti 2003–2011
28. lokakuuta – Ritva Lehto, suomalainen missi (k. 1971)
30. lokakuuta – Henry Winkler, yhdysvaltalainen näyttelijä
2. marraskuuta – Hans Selo, suomalainen kirjailija (k. 2003)
3. marraskuuta – Gerd Müller, saksalainen jalkapalloilija (k. 2021)
4. marraskuuta – Torstein Moland, norjalainen ekonomisti ja keskuspankin johtaja
15. marraskuuta – Anni-Frid "Frida" Lyngstad, ruotsalainen laulaja, Abba-yhtyeen jäsen
21. marraskuuta – Goldie Hawn, yhdysvaltalainen näyttelijä
21. marraskuuta – Kalervo Kummola, suomalainen jääkiekkovaikuttaja ja kansanedustaja
22. marraskuuta – Kari Tapio, suomalainen laulaja (k. 2010)
25. marraskuuta – Kent Karlsson, ruotsalainen jalkapalloilija ja valmentaja
30. marraskuuta – Roger Glover, englantilainen laulaja, basisti ja tuottaja
1. joulukuuta – Bette Midler, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
3. joulukuuta – Hans Hækkerup, tanskalainen poliitikko (k. 2013)
5. joulukuuta – Moshe Katsav, Israelin presidentti 2000–2007
5. joulukuuta – Seppo Zetterberg, suomalainen historioitsija
7. joulukuuta – Marion Rung, suomalainen laulaja
8. joulukuuta – Svend Erik Hovmand, tanskalainen poliitikko
9. joulukuuta – Heikki Turunen, suomalainen kirjailija
10. joulukuuta – Taisto Lundberg ("Taisto Tammi"), suomalainen iskelmälaulaja (k. 1979)
11. joulukuuta – Jarno Saarinen, suomalainen moottoripyöräilijä (k. 1973)
13. joulukuuta – Herman Cain, yhdysvaltalainen liikemies, republikaanipoliitikko, poliittinen kommentaattori, radioisäntä ja Fed-pankkiiri (k. 2020)
18. joulukuuta – Pekka Puska, suomalainen lääkäri, kansanterveyden asiantuntija ja poliitikko
20. joulukuuta – Peter George John Criscuola ("Peter Criss"), yhdysvaltalainen rumpali ("KISS")
22. joulukuuta – Henning Dyremose, tanskalainen poliitikko
23. joulukuuta – Matti Ahde, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 2019)
24. joulukuuta – Ian Fraser Kilmister ("Lemmy Kilmister"), brittiläinen muusikko (k. 2015)
26. joulukuuta – Mirja Airas, suomalainen kuvataiteilija
26. joulukuuta – Kirsti Simonsuuri, suomalainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija (k. 2019)
28. joulukuuta – Birendra, Nepalin kuningas (k. 2001)

Remove ads

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1945 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

9. tammikuuta – Jüri Uluots, virolainen poliitikko (s. 1890)
21. tammikuuta – Rash Behari Bose, intialainen itsenäisyysaktivisti ja kapinajohtaja (s. 1886)
23. tammikuuta – Erwin Planck, saksalainen poliitikko, heinäkuun 20. päivän salaliiton jäsen (teloitettiin) (s. 1893)
26. tammikuuta – Niilo Liakka, suomalainen kansansivistysmies ja poliitikko (s. 1864)
1. helmikuuta – Johan Huizinga, alankomaalainen kulttuurihistorioitsija (s. 1872)
5. helmikuuta – Ragnar Östberg, ruotsalainen arkkitehti (s. 1866)
12. helmikuuta – Casper Wrede, suomalainen taidemaalari ja kartanonomistaja (s. 1856)
13. helmikuuta – Ain'Elisabet Pennanen, suomalainen kirjailija (s. 1881)
maaliskuu – Anne Frank, saksanjuutalainen tyttö (Bergen-Belsenin keskitysleirillä) (s. 1929)
22. maaliskuuta – John Hessin Clarke, yhdysvaltalainen korkeimman oikeuden tuomari, (s. 1857)
26. maaliskuuta – David Lloyd George, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (s. 1863)
31. maaliskuuta – Hans Fischer, vuoden 1931 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1881)

Huhtikuu–kesäkuu

8. huhtikuuta – Hans von Dohnányi, saksalainen juristi, vastarintaliikkeen taistelija ja kansallissosialismin vastustaja (s. 1902)
9. huhtikuuta – Wilhelm Canaris, saksalainen amiraali (sotilastiedustelupalvelu Abwehrin johtaja) (hirtettiin Flossenbürgin keskitysleirillä) (s. 1887)
12. huhtikuuta – Nikolai Markov, venäläinen oikeistoradikaali ja kansallismielinen poliitikko (s. 1866)
12. huhtikuuta – Franklin Delano Roosevelt, Yhdysvaltain presidentti (kuoli virassaan) (s. 1882)
13. huhtikuuta – Ernst Cassirer, saksalainen uuskantilainen filosofi (s. 1874)
22. huhtikuuta – Käthe Kollwitz, saksalainen taidegraafikko (s. 1867)
24. huhtikuuta – Günther Lützow, saksalainen hävittäjälentäjä (s. 1912)
28. huhtikuuta – Benito Mussolini, Italian diktaattori (teloitettiin) (s. 1883)
30. huhtikuuta – Worm Darre-Jenssen, norjalainen poliitikko (s. 1870)
30. huhtikuuta – Adolf Hitler, Saksan diktaattori ja natsijohtaja (itsemurha) (s. 1889)
30. huhtikuuta – Eva Braun, Adolf Hitlerin vastavihitty puoliso (s. 1912)
1. toukokuuta – Joseph Goebbels, Saksan propagandaministeri (itsemurha) (s. 1897)
1. toukokuuta (?) – Heinrich Müller, saksalainen SS-Gruppenführer, Gestapon päällikkö (s. 1900)
2. toukokuuta (?) – Martin Bormann, saksalainen kansallissosialistipoliitikko, puoluekanslian johtaja (s. 1900)
8. toukokuuta – Matthias Kleinheisterkamp, saksalainen SS-kenraali (s. 1893)
8. toukokuuta – Josef Terboven, saksalainen poliitikko, Norjan valtakunnankomissaari (itsemurha) (s. 1898)
13. toukokuuta – Øvre Richter Frich, norjalainen kirjailija (s. 1872)
22. toukokuuta – Eeli Granit-Ilmoniemi, suomalainen opettaja, toimittaja ja sukututkija (s. 1866)
23. toukokuuta – Heinrich Himmler, natsi-Saksan johtajia (Gestapo ja SS) (itsemurha syanidilla) (s. 1900)
4. kesäkuuta – Harald Aars, norjalainen arkkitehti (s. 1875)
21. kesäkuuta – August Piponius, suomalainen maanmittari ja professori (s. 1894)
25. kesäkuuta – Walter Ewing, kanadalainen ampuja ja olympiavoittaja (s. 1878)
26. kesäkuuta – Emil Hácha, Tšekkoslovakian presidentti 1938–1939, Böömin ja Määrin protektoraatin valtiopresidentti (s. 1872)

Heinäkuu–syyskuu

13. heinäkuuta – Alla Nazimova, venäläinen näyttelijä (s. 1879)
17. heinäkuuta – Ernst Busch, saksalainen sotamarsalkka (s. 1885)
19. heinäkuuta – Heinrich Wölfflin, sveitsiläinen taidehistorioitsija (s. 1864)
20. heinäkuuta – Paul Valéry, ranskalainen kirjailija, runoilija ja filosofi (s. 1871)
24. heinäkuuta – Kaneyoshi Muto, japanilainen hävittäjälentäjä (s. 1916)
2. elokuuta – Pietro Mascagni, italialainen säveltäjä (s. 1863)
4. elokuuta – Rudolf Holsti, poliitikko ja pitkäaikainen ulkoministeri (s. 1881)
6. elokuuta – Hiram Johnson, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1866)
10. elokuuta – Robert Goddard, yhdysvaltalainen tiedemies (rakettitekniikan uranuurtaja) (s. 1882)
20. elokuuta – Katti Anker Møller, norjalainen poliitikko ja naisasianainen (s. 1868)
23. elokuuta – Stéphanie Clotilde Louise Herminie Marie Charlotte, Belgian kuningas Leopold II:n tytär (s. 1864)
23. elokuuta – Julius Sundblom, ahvenanmaalainen lehtimies ja poliitikko (s. 1865)
28. elokuuta – Franz Werfel, itävaltalais-böömiläinen proosakirjailija (s. 1890)
10. syyskuuta – Väinö Raitio, suomalainen säveltäjä (s. 1891)
15. syyskuuta – Anton Webern, itävaltalainen säveltäjä (s. 1883)
18. syyskuuta – Arnold Christopher Ræstad, norjalainen poliitikko (s. 1878)
24. syyskuuta – Johannes Wilhelm Geiger, saksalainen fyysikko (s. 1882)
26. syyskuuta – Béla Bartók de Szuhafő ("Béla Bartók"), unkarilainen säveltäjä ja pianisti (s. 1881)

Lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Birger Wedberg, ruotsalainen juristi (s. 1870)
8. lokakuuta – Felix Salten, itävaltalainen kirjailija (Bambi) (s. 1869)
10. lokakuuta – Venny Soldan-Brofeldt, suomalainen taidemaalari (s. 1863)
15. lokakuuta – Pierre Laval, Ranskan pääministeri ja Vichyn Ranskan päämies (teloitettiin) (s. 1883)
24. lokakuuta – Vidkun Quisling, miehitetyn Norjan päämies (teloitettiin) (s. 1887)
30. lokakuuta – Xian Xinghai, kiinalainen säveltäjä (s. 1905)
10. marraskuuta – Clara Tschudi, norjalainen kirjailija (s. 1856)
16. marraskuuta – Kaarlo Theodor Sulin (”Kaarlo Sarkia”), suomalainen runoilija (s. 1902)
20. marraskuuta – Francis William Aston, vuoden 1922 Nobelin kemianpalkinnon saanut englantilainen kemisti (s. 1877)
28. marraskuuta – Alexander Frey, suomalainen lakimies, senaattori ja pankinjohtaja (s. 1877)
4. joulukuuta – Thomas Hunt Morgan, vuoden 1933 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen perinnöllisyystieteilijä ja embryologi (s. 1866)
13. joulukuuta – Juana Bormann, saksalainen keskitysleirinvartija ja sotarikollinen (s. 1893)
16. joulukuuta – Giovanni Agnelli, italialainen elinkeinoelämän vaikuttaja, Fiatin perustaja (s. 1866)
16. joulukuuta – Fumimaro Konoe, japanilainen poliitikko ja pääministeri (s. 1891)
20. joulukuuta – George S. Patton, yhdysvaltalainen kenraali (auto-onnettomuus) (s. 1885)
28. joulukuuta – Theodore Dreiser, yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1871)

Remove ads

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

Loading content...

Aiheesta muualla

Loading content...

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads